Arvostelut

Eini: Mä jään

2011-10-06T11:48:00.000-07:00

Einin edellisestä studioalbumista oli ehtinyt kulua jo yli kymmenen vuotta. "Tule vain" oli musiikilliselta anniltaan melkoinen floppi. Eini ei kuitenkaan ole ollut kolmeatoista vuotta julkaisematta mitään vaan aikajanalle mahtuu mm. "Hitit" -levy, joka sisälsi vanhoista Eini-hiteistä uudet versiot sekä "Live!", joka sanansa mukaisesti oli keikkataltiointi - Boogie -yhtyeen kanssa. Myös monet singlenä julkaistut kappaleet herättivät toivoa siitä, että Eini julkaisisi joskus vielä albumin. Huhut myllersivät - keskustelupalstoilla arvailtiin koska mahtaa ilmestyä. Usein luvattiin syksyä - mutta en olisi arvannut että se tarkoittaa vasta syksyä 2011. Joka tapauksessa nyt levy on käsissäni ja olen sen kuunnellut kuuteen kertaan läpi.

Edellä mainituista sinkkujulkaisuista erityisesti "Kerro mulle" ja "Kun kosket mua" ovat jääneet Eini-fanien mieleen, julkaistiinhan ne "30 suosikkia" -kokoelmalla. Näiden oli varmaan jossain vaiheessa tarkoituskin tulla albumille, mutta toisaalta kun ne julkaistiin jo kokoelmalla ja siitäkin on vuosia aikaa, niin varmaan parempi jättää ne pois. "Mä jään" ei ensikuulemalta aivan vakuuta minua. Odotukseni olivat ihan mahdottomissa sfääreissä, joten oli parempi kuunnella se vielä muutaman kerran rauhassa, jotta saadaan oikeanlainen kuva. Toisella kuuntelulla alkaa jo nousta muutama suosikki, kuten "Saisit haudatun kuun" ja "Sä vain tiedät yksin mistä aloittaa", joista jälkimmäisenä mainittu on ilmeisesti käännösiskelmä. Huh, sanoinko iskelmä? Tämähän on disco-iskelmää. Dance-mäinen tyyli on Einin keikoilla selvästi tullut selväksi. Lauloihan hän mm. vähän Septemberin "Satellite" -kappaletta sekä Madonnan "Hung Up" -hittiä. Neljännellä tai viidennellä kerralla levy alkaa aueta kunnolla. Johtuneeko siitä, että olen sydämeltäni melkein hevari vai siitä että levy on vaikeasti aukeava vai jostain muusta, mutta pienen alkupettymyksen jälkeen voin samaistua Einin mielipiteeseen, että tästä albumista voi olla aidosti ylpeä. "Mä jään" -hitti on soinut radioissa jo jonkin aikaa. "Saisit haudatun kuun" on ehkä meikäläisen suosikki sekä sanoitukseltaan että sävellykseltään. Toinen edukseen eduttava kappale "Kevätaurinko" tuo hymyn kasvoille. Hienoa, että tälläisiä iloisia kappaleita tehdään vielä Suomessakin. "Puuterilunta" on ehkä levyn heikoin biisi, vaikka siinäkin on loistavia vertauskuvia. "Sä vain yksin tiedät mistä aloittaa" on muuten hyvä, mutta vähän liian pitkä. "Neitoperhonen" on levyn ainoa balladi. Satun pitämään tästä silti tosi paljon, vaikka joidenkin mielestä se voi olla vähän lattea. Kuitenkin se tunnelma mikä siitä saan on vähän surullinen, osin saa meitä muistamaan että pitäisi tarttua joka hetkeen. Mainittakoon vielä sen verran että Einillä on loistava ääni, toisin kun monella muulla 70-luvulla aloittaneella suomalaisella iskelmätähdellä. Siksi minua vähän harmittaa muutamat "äänimuuntelut" levyllä. Levy on loistava ja tällaista matskua kuulisi vielä lisääkin.

1. Mä jään
2. Älä menetä mua
3. Saisit haudatun kuun
4. Ihan turhaa vaan
5. Neitoperhonen
6. Kevätaurinko
7. Antaudutaan
8. Illallinen
9. Puuterilunta
10. Sä vain tiedät yksin mistä aloittaa

* * * * ½

Anna Eriksson: Garden of Love

2010-03-28T00:53:00.001-07:00

Että osaa albumi olla melankolinen! Anna Erikssonin uusi levy on niin surumielinen, että ihan keväälläkin meinaa itkettää. Kuitenkin levy on niin hyvin tehty, ettei siitä ole voinut olla lukuisat kerrat nauttimattakin. Ensimmäinen kuuntelukerta kuitenkin osottautui melko tuskaiseksi, sillä en osannut odottaa mitään tällaista, vaikka edellinen albumi "Ihode" olikin aikamoista tilitystä. Tämän levyn nimi pitäisi olla "Garden of Sorrow". Pisteet Annalle kuitenkin siitä, että uskaltaa yrittää laulua englanniksikin. Saa nähdä miten tämä uppoaa iloisiin pohjoismaalaisiin. On vähän vaikea ennustaa. Yksi juttu on varmaa: musiikki on varmasti huolella kirjoitettu ja tuotettu. Levyllä on paitsi pop- niin myös jonkinlaisia jazzvaikutteita. Ainoastaan kaksi keskinkertaista kappaletta (instrumentaalista "Child of Time" ja päätöskappaletta "Spine Against Your Spine") lukuunottamatta jokainen biisi on kolahtanut enemmän tai vähemmän. Annalla on mahtava ääni, joten voisi veikata että maailmaa, tai ainakin eurooppaa ollaan menossa valloittamaan.

1. Garden of Love
2. 53rd Street Last Virgin
3. Poison
4. Blue Eyed Soldier
5. Damien
6. Child of Time
7. Mad Girl's Love Song
8. Turn Out the Lights
9. Holy Water
10. Spine Against Your Spine

* * * * ½

Virpi: Reloaded

2010-03-28T00:37:00.000-07:00

Virpi tunnetaan varmasti parhaiten CatCat-yhtyeen toisena laulajana. Nyt hän on tehnyt dance-painotteisen soololevyn. Levy ei heti ensimmäisellä kuuntelukerralla auennut, lukuunottamatta biisiä "Kuuma kesä", jonka tosin olin kuullut internetistä monta kertaa ennen levyn julkaisua. Toisella kuuntelukerralla kaikki näytti paljon valoisammalta. Avausraita "Marraskuu" sekä "Rakkaus on hulluu" tuntuivat suorastaan tanssittavilta. Levy ei sinällään muistutaan paljonkaan CatCatiä - lähinnä Movetronia. Levylle on otettu mukaan kaksi samaakin biisiä toiseen kertaan - "Marraskuu" ja "Kylmä" ovat molemmat rauhallisempia versioita. Seitsemäs kappale "Muistatko sä discon sen" on käännös kappaleesta "Crying at the Discoteque" - suunnilleen samaa tasoa tämä on alkuperäisen kanssa. Kokonaisuutena levy on erittäin loistava, ja rauhalliset versiot sopivat hyvin lopetukseksi. Levy on kyllä vähän liian lyhyt, biisejä on vain seitsemän. Virpi-fanien kyllä kannattaa hankkia 2CD-versio, jotta saa 2009-versiot kappaleista "Bye Bye Baby", "Piirtelet mun sydämeen" ja "Yksin sateeseen" sekä kuusi klubiversiota ykköslevyn biiseistä.

1. Marraskuu (dance mix)
2. Rakkaus on hulluu (radio edit)
3. Tyttö peilissä (radio edit)
4. Kuuma kesä (SASH! remix)
5. Jäätynyt enkeli
6. Kylmä (dance mix)
7. Muistatko sä discon sen
8. Marraskuu (radio edit)
9. Kylmä (piano edit)

* * * * ½

Kuunkuiskaajat: Kuunkuiskaajat

2010-02-26T03:55:00.001-08:00

Kuunkuiskaajat tuli minun ja varmasti monen muunkin tietoon Suomen euroviisukarsinnasta 2010. Tämä varmasti Värttinän musiikista vaikutteita saanut yhtye on Suomen euroviisuedustaja Norjassa 2010 kappaleella "Työlki ellää", joka myös löytyy tältä levyltä normaalina versiona sekä loppuun on laitettu myös remix versio, joka on vieläkin parempi versio tästä hyväntuulisesta kappaleesta. Kuunkuiskaajien albumi ei kuitenkaan rajoitu vain yhteen tosi hyvään biisiin. Siinä on paljon muitakin todella kovia kappaleita, kuten "Ruutuliina", "Taivaallinen", aloituskappale "Kahden" sekä "Hääkellot". Koko albumi toimii todella hyvin, vaikka alle 40 minuutin kokonaisuus tuntuukin aavistuksen pitemmältä. Se varmasti johtuu musiikkityylistä. Sama ongelmahan oli System of a Downillakin. Joka tapauksessa tämän bändin johdolla on mukava mennä Norjaan euroviisuihin, vaikka voittoa ei tulisikaan, niin joka tapauksessa kappale on loistava. Levyllä on niin rauhallisia kuin meneviäkin kappaleita, ja kokonaisuutena se on todella hyväntuulinen.

1. Kahden
2. Ruutuliina
3. Loputon tie
4. Taivaallinen
5. Hääkellot
6. Työlki ellää
7. Maailman majoilla
8. Tumma sydän
9. Taivaanrinne
10. Milloinkaan
11. Työlki ellää (remix)

* * * * ½

Johanna Pakonen: Jälkeen kaiken suuren

2010-02-26T03:39:00.000-08:00

Täytyy tunnustaa, että Johanna Pakosen neljättä studioalbumia "Jälkeen kaiken suuren" en osannut odottaa yhtään. Se tuli vain kauppaan yht'äkkiä. Vaikka kuulunkin faniklubiin, en ollut ehtinyt selata vielä uusinta numeroa fanilehdestä "Sielunpuolikas" vielä silloin. Kuitenkin se täytyi ostaa, vaikka en ollut kuullut edes yhtään kappaletta siitä. Ensimmäiset kuuntelukerrat eivät juuri säväyttäneet, mutta olinkin jo kolmesta ensimmäisestä Johannan levystä huomannut, että hänen albuminsa eivät heti puhkea täyteen kukkaan vaan vasta ajan kuluttua. Toki jo ekoilla kerroillakin erottui "Mitä täältä haetaan" ja "Tahtoisin huutaa" 13 biisin joukosta. Josskin kuudennella kerralla levy alkoi kuulostaa jo suunnilleen saman tasoisilta kuin Johannan edellisetkin albumit. Mielenkiintoista on erityisesti, että Johanna on tehnyt dueton Eija Kantolan kanssa. Tämä kappale, "Rakkaus on kummallinen drinkki" kuulostaa sanoitukseltaan aivan kamalalta, mutta sävellykseltään se on upea. Eijan ja Johannan yhteistyö toimii biisissä hyvin hienosti. Rauhalliset kappaleet "Joka päivä ja joka ikinen yö" ja nimikkoraita ovat niin ikään todella hyviä, ja aukenivat vasta aivan hiljattain. Viimeinen kappale, "En kasvojas muista" on turvallinen tango. Kokonaisuudessaan levy on turvallisen tuntuinen, mutta suurin osa sävellyksistä on niin upeita, että täytyy vain kiittää, että Johanna Pakonen jatkaa edelleen iskelmäkappaleiden levytystä. Hienoa!

1. Jälkeen kaiken suuren
2. Sylistä enkelten
3. Mitä täältä haetaan
4. Joka päivä ja joka ikinen yö
5. Kultaista hiekkaa
6. Rakkaus on kummallinen drinkki
7. Tahtoisin huutaa
8. Taas päivä paistaa
9. Sinä vain
10. Kuinka pidät kämmenellä
11. Elämä tanssii
12. Anna syy
13. En kasvojas muista

* * * *

Laura Voutilainen: Sydänjää

2009-12-26T08:04:00.000-08:00

Tottakai olen iloinen siitä, että Laura Voutilainen palasi iskelmän pariin kokeiltuaan muutaman vuoden torsoksi jäänyttä rock-uraa. Pidinkin hänen edellisestä albumistaan, mutta tämä uusin "Sydänjää" on todella heikko levy. Se saattaa olla jopa Lauran iskelmävuosien huonoin levy. Syy on etupäässä siinä, että monet melodiat ovat todella kliseisiä eikä levyllä ole selvästikään viitsitty ottaa riskejä, ehkä niitä on jopa pelätty. Levyn tunnelma on samanlainen kuin esimerkiksi jokaisessa Anne Mattilan levyssä - mitään sanomaton.Onneksi levyllä on pari ihan kohtalaistakin biisiä, mutten tätä ei olisi jaksanut kuulla kokonaan millään. "Salamataivas", "Sydänjää" ja "Kuulta kyselen" ovat ihan kelpo biisejä, samoin levyn keskipaikkeilla oleva "Varastetut aarteet", jossa lauletaan "sanoistasi näin nyt sä miekan teit" tai silleen. Levyn huonoimmat kohdat ovat selkeästi nämä: "Kumartaa rytmin jumalaa" -kappaleen sanoitus, "Ylöspäin" -kappaleeseen suunniteltu pikkutytön sanat, joilla selkeästi yritetään luoda tähän jotakin empatiaa tätä levyä kohtaan, mutta "Musta tulee Laura Voutilainen" ei oikein vakuuta, alkaa jopa hävettää Lauran puolesta. Parhaimpiin ei kyllä kuulu viimeinen kappale "Infected by the Groove", joka on mitäänsanomaton popkappale. Levy ei tarjoa suomalaiseen iskelmään mitään uutta, ja jollei ole nyt suuri Laura-fani niin tämän levyn voi jättää helposti kauppaankin.

1. Salamataivas
2. Sydänjää
3. Kuulta kyselen
4. Vastaa
5. Tuulesta tuuleen
6. Varastetut aarteet
7. Kumartaa rytmin jumalaa
8. Sudenkorento
9. Ylöspäin
10. Kiitos
11. Infected by the Groove

* *

Anna Abreu: Just a Pretty Face?

2009-12-13T07:22:00.000-08:00

Anna Abreu on artisti, jolle ounastelin pitkää uraa musiikin parissa, kun näin hänen portugalinkielisen esityksensä. Vaikka "Just a Pretty Face?" on vasta kolmas pitkäsoitto, niin se varmasti kertoo, että uraa on vielä edessä. Levy ei heti ensikuulemalta tunnu kovinkaan kummoiselta. Sinkkubiisi "Music Everywhere" on levyn kantavia voimia yhdessä kappaleiden "Liquid" ja "Aural Exam", mutta loppuosa levystä menee lähinnä haukottelun parissa minun osaltani. Sitten - jokin aukeaa. Tuntuu kuin olisin päässyt levyn uuteen dance-pop linjaukseen sisälle. Levy on aavistuksen erilainen kuin kaksi ensimmäistä, ja se ei ole todellakaan huono asia. Levylle on siroteltu balladeja ja tarttuvia pop-raitoja peräjälkeen. Erityismaininnan ansaitsee biisi "Capital C", jossa on jonkinlainen "cheerleader-kuoro" taustalla laulamassa kertosäkeessä. Kokonaisuutena 12 kappaletta ei ole yhtään rasittava, ja monet kappaleet on suorastaa pakko kuunnella useampaa kertaan päivän aikana. Hyvää työtä!

1. Music Everywhere
2. Liquid
3. Aural Exam
4. Impatient
5. Mr. Perfect
6. 7 Days, 7 Nights
7. Letting Me Go
8. Shine
9. Slam
10. Capital C
11. 2nd Chance
12. Do Avesso

* * * * ½

Indica: Pahinta tänään -kokoelma [kokoelma]

2009-12-13T07:00:00.000-08:00

Tieto siitä, että Indicalta tulee kokoelmalevy, tuli minulle aika yllättäen. Tuntui kuin he olisivat vasta aloittaneet vähän aikaa sitten. Itsekin löysin heidän musiikkinsa Pahinta tänään -biisin ansiosta noin vuosi sitten. Ovat he silti tehneet jo neljä albumia, joten ehkei ajatus kokoelmasta ole silti aivan vieras. Onhan sitä jotkut bändit tehneet kokoelman jo kahden kolmen albumin jälkeenkin, joten Indican tapauksessa ei kyse ainakaan ole liiaallisesta materiaalin puutteesta. Kokoelmalevykään ei ole paljon yli 40 minuutin ja mukaan on laitettu vain 12 biisiä, ja se voi olla hyväkin ratkaisu - nykyään kun julkaistaan jopa tuplakokoelmia, jotka ovat liian raskasta kamaa monestikin. Tämä se sijaan on kuin albumi muiden joukossa. Jo ensimmäinen kuuntelukerta antoi sen kuvan, että tämähän on klassikko kokoelmaksikin. Kokoelma alkaa "Valokeilojen vampyyri" -kappaleella, joka on merkattu uudeksi, mutta kuitenkin biisiä Indica on soittanut jo pitemmän aikaa keikoilla. Biisi onkin Indican parasta antia. Ensimmäiseltä Indican albumilta "Ikuinen virta" on valittu nimikkokappaleen lisäksi "Scarlett", ja ne ovatkin varmasti oikeat valinnat, parhaita ja tunnetumpia kun ovat. Kakkosalbumilta "Tuuliset tienoot" on valittu "Pidä kädestä" ja "Vuorien taa", jotka olisin minäkin ottanut kokoelmalle. "Kadonnut puutarha" oli Indican kolmas albumi ja ehdottomasti heikoin. Siitä on päässyt kokoelmalle vain yksi kappale "Linnansa vanki", joka on ehdottomasti ansainnut paikan. Neljänneltä studioalbumilta on otettu peräti kolme kappaletta "Pahinta tänään", "Valoissa" ja "10h myöhässä", joista ainakin kaksi ensimmäistä allekirjoitan. Toki kolmanneksi olisi voitu valita jokin muukin kuin "10 h myöhässä" - niin loistavia kappaleita kuin "Valoissa" -albumilla on. Niin, "Valokeilojen vampyyri" -biisin lisäksi levyllä on myös toinen uusi biisi, nimittäin "Murheiden maa". Vaikka sekin on loistava lajissaan, niin täytyy silti myöntää, että se on heikoin kappale tällä kokoelmalla. Sen sijaan ennen julkaisematon kappale "Ruusupensaat" on herkkä, kaunis, koskettava ja hieno kappale Hieno balladi! Onneksi mukaan on mahdutettu myös cover-biisi "Kersantti Karoliina" - sen kun olen kauan jo halunnut kuulla. Se onkin ainoa live-biisi levyllä. Siitä syntyikin ajatus, että kuinka hienoa olisi jos Indica tekisi jossain vaiheessa livealbumin - he kun ovat varmasti hyviä livenä.

1. Valokeilojen vampyyri
2. Ikuinen virta
3. Scarlett
4. Pidä kädestä
5. Vuorien taa
6. Valoissa
7. Ruusupensaat
8. Murheiden maa
9. Linnansa vanki
10. 10h myöhässä
11. Kersantti Karoliina (live)
12. Pahinta tänään

* * * * *

Yö: Varietee

2009-09-26T10:24:00.001-07:00

Yön ensimmäinen studioalbumi "Varietee" on saanut monen kriitikon mielestä klassikkoalbumin leiman, vaikka sitä ei kelpuutettukaan 50 parhaimman kotimaisen rock-albumin joukkoon. Silti, heidänkin täytyy myöntää että Yö on ansainnut paikkansa kaikkien aikojen suomalaisten rock-legendojen joukossa, ja että tämä on "Nuorallatanssija"-levyn ohella yön parhaimpia levyjä. Levyn kolmestatoista biisistä todella moni on vieläkin Yön keikkalistassa. Kappaleet kuten "Pieni ihminen suuressa maailmassa", "Likaiset Legendat I", "Särkynyt enkeli" ja "Vain varjot häntä seuraa" ovat Jussi Hakulisen sävellyksistä ja sanoituksista niitä parhaimpia tältä levyltä tunnetumpia. Mukaan mahtuu myös Reino Helismaan tekemä kappale "Päivänsäde ja Menninkäinen", joka Yön versiona on paljon rankempi kuin Tapio Rautavaaran esittämänä. Tuon kappaleen, kuten myös "Yhden illan varieteen" laulaa Jussi Hakulinen, mutta muuten solistina levyllä on Olli Lindholm. Rauhallisista kappaleista parhaimpia ovat "En saanut sua pilviin" ja "Älä odota minua silloin". levyn ainoa heikohko kappale on "Tiedän liikaa elämästä", joka on hidas ja tylsä kappale. Myös "Likaiset Legendat II" on vähän heikko esitys ykkösosan jälkeen, mutta itse kappaleena se on mainio. Kokonaisuutena erittäin mahtava albumi, joka on kestänyt paljon ajan hammasta.

1. Pieni ihminen suuressa maailmassa
2. Ei voi elää rakkaudesta
3. En saanut sua pilviin
4. Pro Patricia
5. Päivänsäde ja Menninkäinen
6. Likaiset legendat I
7. Likaiset legendat II
8. Vain varjot häntä seuraa
9. Särkynyt enkeli
10. Yhden illan varietee
11. Tiedän liikaa elämästä
12. Rakkauden symbioosi
13. Älä odota minua silloin

* * * * ½

Haloo Helsinki!: Enemmän kuin elää

2009-09-24T12:27:00.001-07:00

Haloo Helsinki! on yksi sellainen bändi, joka oli minulle täysin tuntematon ennen kuin näin eräältä musiikkikanavalta monia yhtyeen musiikkivideoita. Mm. "Vieri vesi vieri" debyytiltä sekä "Jos elämä ois helppoo" tältä levyltä soivat tiuhaan tahtiin. Pidin ensimmäisestä levystäkin, mutta minusta tuntui että he eivät vielä olleet saavuttaneet huippuaan. Eivätkä olleetkaan! Oletin, että tästä levystä tulisi parempi kuin ensimmäisestä, ja niin kävikin. Tosin he panivat odotustani paremmaksi. Ensimmäinen kuuntelukerralla levy kuulosti heti paremmalta kuin nimikkolevy. Kuudennella kerralla levy tuntui jo lähes täydellisestä, mm. rauhallinen "Valherakkaus" oli parantunut kuuntelu kuuntelulta huomattavasti, ja minusta olisi suunnaton vääryys jos tästä kappaleesta ei tulisi klassikkoa, sillä siinä on niin hyvät sanat sekä loistava melodia. Levyllä on muitakin loistavia kappaleita, kuten kesäkumi-kappale "Mun sydän sanoo niin" ja "Ei Eerika pääse taivaaseen". Eerikasta on tehty toinen kappale "Eerika". Molemmat ovat todella rokkaavia, mutta sanoitukseltaan traagisia tai surullisia. Levyn ainoa pieni miinus on lopetuskappale "Toiset lähtee, toiset jää", joka kestää yli 7 minuuttia. Mielestäni siinä on ainakin kaksi minuuttia liikaa eli kappaletta on tarpeettomasti venytetty. Kokonaisuudessan levy on kahta kappaletta lukuunottamatta rajua rokkia. Ellin laulu on parantunut hieman, mutta ei se ensimmäisellä levylläkään mitään huonoa ollut. Sanoituksissa on tapahtunut merkittävä parannus.

1. Linnanmäki palaa
2. Ei Eerika pääse taivaaseen
3. Hukatut miljoonat
4. Yksi ilta unohdusta
5. Valherakkaus
6. Eerika
7. Sinisissä valoissa
8. Mun sydän sanoo niin
9. Jos elämä ois helppoo
10. Toiset lähtee, toiset jää

* * * * ½

Yö: Nuorallatanssija

2009-09-24T12:12:00.000-07:00

Yön toinen studioalbumi on tyyliltään ja laadultaan suunnilleen samaa tasoa kuin ensimmäinenkin albumi "Varietee". Sanoitukset ovat melankolisia ja sävellykset ovat puhdasta suomirokkia. Kaikki biisit on sanoittanut ja säveltänyt yhtyeen uruissa oleva Jussi Hakulinen. Hän myöskin laulaa levyllä olevan kappaleen "Joutsenlaulu", joka on kiistatta levyn tunnetuin biisi. "Joutsenlaulu" on monta kertaa valittu kaikkien aikojen parhaimmaksi suomalaiseksi rock-kappaleeksi eri äänestyksissä. Vaikka kyseessä on melko lähellä iskelmää oleva kappale melodisesti, niin sanoitukseltaan se ehdottomasti on rokkia. Kaikki muut kappaleet laulaakin yhtyeen päälaulaja Olli Lindholm. Muita tunnettuja kappaleita levyllä ovat mm. "Laulu meille kahdelle" sekä "...ja he nousevat junaan", joka on Jussin mielestä levyn ainoa hyvä kappale Joutsenlaulun ohella. Kuitenkin olen eri mieltä siinä suhteessa, että mielestäni levy on kaikin osin hyvä kokonaisuus ja sisältää monia hyviä kappaleita. Ainoat kritiikit kohdistuvat kappaleiseen "Painajaisten jälkeen", jossa on masentavat, jopa kornit sanat sekä "Illan viimeinen laulu" -lopetukseen, jossa on "hämäyslopetus" eli biisiä on vähän pitkitetty. Joka tapauksessa erittäin rokkaava levy, ja mielestäni suomirokin helmiä, olivat muut mitä mieltä tahansa. Mainettaan parempi levy!

1. Häät
2. Ja tapahtui niinä päivinä
3. Napoli
4. Laulu meille kahdelle
5. Nuorallatanssija
6. Joutsenlaulu
7. Painajaisten jälkeen
8. ...ja he nousevat junaan
9. Illan viimeinen laulu

* * * * ½

Jussi Hakulinen: Vaaleanpunainen majatalo

2009-09-23T11:15:00.000-07:00

Jussi Hakulisen vuonna 1985 ilmestynyt "Vaaleanpunainen majatalo" on hänen ensimmäinen varsinainen sooloalbuminsa, jonka hän teki pian Yö-yhtyeestä lähtemisen jälkeen. Albumi alkaa lupaavasti nimikkokappaleella, jossa on hyvä teksti ja hyvä melodia. Kappale on tosi rokkaava. Sen sijaan seuraava kappale "Laika Laika" rauhoittaa mieltä ehkä liikaakin. Tuo surullinen aikansa sankarikoirasta kertova kappale ei mielestäni sovi alkupuolelle levyä. Ehkä sen paikka olisi voinut olla nopeatempoisen "Varkaat, kulkurit" -kappaleen jälkeen. "Joonatan" on suosikkikappaleeni tältä levyltä. Se on surullinen, jopa traaginen kappale, mutta siinä on todella hyvä melodia. "Yö jota ei ollutkaan" herätti Yössä vähän närää, jolloin he kirjoittivat vastavetona kappaleen "Niin paljon me teihin luotettiin". Kuitenkin kappale kertoi varmaankin valvotusta yöstä. "Armeijan syvin olemus" alkaa eräänlaisella puheella Puolustusvoimista. Itse kappale on erittäin hauska ja kritisoi Suomen armeijaa erittäin paljon. "Antaa virran viedä vaan" on jälleen nopeatempoinen kappale. "Kataliinan ruusu" on joskus ollut suosikkejani, eikä se nytkään huonolta tunnu, mutta totuus on, että se ei levyn parhaimpia ole. "Keisarin uudet vaatteet" on sanoitukseltaan hieman lapsellinen, varsinkin kun siinä viitataan Aku Ankkaan. "Talo varrella rautatien" on mukava lopetus albumille. Sen alku- ja keskikohta on suht' rauhallinen, mutta lopussa siihen tulee hieman vauhtia.

1. Vaaleanpunainen majatalo
2. Laika Laika
3. Varkaat, kulkurit
4. Joonatan
5. Yö jota ei ollutkaan
6. Armeijan syvin olemus
7. Antaa virran viedä vaan
8. Kataliinan ruusu
9. Keisarin uudet vaatteet
10. Talo varrella rautatien

* * * *

Yohanna: Butterflies and Elvis

2009-08-10T10:46:00.000-07:00

Yohanna tuli ainakin Euroopassa tunnetuksi kilpailemalla Moskovan Euroviisuissa 2009. Hänen kaunis balladinsa "Is It True?" sijoittui toiseksi heti Norjan kappaleen jälkeen. Islannin edustajan kappale ei silti mielestäni ole Norjan kappaletta huonompi ollenkaan. Päinvastoin! Ihmettelen, että miksi omaperäisyyden pitäisi aina voittaa Euroviisuissa? No, joka tapauksessa... Albumi itsessään alkaa erittäin hienosti kahdella balladilla, joista ensimmäinen tosiaan on tuo euroviisubiisi. Järjeestykseltään toinen kappale, "Beautiful Silence", on oma suosikkini levyn kappaleista. "I Miss You" on myös varmasti hyvä kappale, mutta sen hyvyys "hukkuu" kahden ensimmäisen kappaleen erinomaisuuteen. Levyn nimikkokappale sen sijaan on keskinkertainen melodia huonoilla, typerillä sanoituksilla: "He has French fries for breakfast...I'm in love...I'm in love with his soul". Voi sentään, yleensä tälläiset kappaleet jäävät sinne pöytälaatikkoon, tai viimeistään studioon. "Funny Thing Is" palauttaa meidät jälleen erittäin hyvän musiikin pariin. Yohannan ääni on erittäin vahva, se näkyy erityisesti tällaisissa kappaleissa. "Worryfish" on muuten hyvä kappale, mutta siinäkin huono sanoitus uhkaa pilata biisin. "Spaceman" ei ihan ensimmäisillä kerroilla tuntunut hyvältä kappaleelta, mutta jo muutaman kuuntelukerran jälkeen se tuntui loistavalta. "Say Goodbye" on levyn rauhallisin kappale, ja myös liikuttavin. "Rainbow Girl" -kappaleesta pidin ihan ensimmäisen kerran jälkeen. Siinä on hyvä sanoitus ja biisi itse on alle kolme minuttia eli ei liian raskaskaan. "The River Is Dry" ja "Walking on Water" ovat todella hyviä kappaleita - hyvät melodiat ja sanat. Lopetuskappale "White Bicycle" on sopivan keveä, ja levystä jää muutamaa kohtaa lukuunottamatta hyvä fiilis. Vaikka Yohanna on melkein samaa tasoa kuin esimerkiksi Christine Guldbrandsen, niin tarvitaan parempia biisejä, jotta tulevista islannittaren levyistä tulee samantasoisia. Kovaa työtä tarvitaan siihen!

1. Is It True
2. Beautiful Silence
3. I Miss You
4. Butterflies and Elvis
5. Funny Thing Is
6. Worryfish
7. Spaceman
8. Say Goodbye
9. Rainbow Girl
10. The River Is Dry
11. Walking on Water
12. White Bicycle

* * * ½

Tarja Ylitalo: 20 suosikkia KERRASTA POIKKI [kokoelma]

2009-08-10T10:32:00.000-07:00

Etsin kauan tätä kokoelmaa, sillä tässä on kappaleita Tarjan menestyskadelta 1978-88. Jokainen vähänkin vanhasta 70/80-luvun iskelmästä perillä oleva tietää kappaleen "Kerrasta poikki", josta Tarja Ylitalo parhaiten muistetaan. Minulle tämä kappale (ja monet muutkin) ovat rakkaita lapsuusajan kappaleita. Paljon muitakin samantyyppisiä vahvoja tulkintoja Tarja on laulanut, mm. "Tyttö Pohjolasta", "Ei tämä tyttö lempeä anele", "Mustankippee" ja "Mene minne menet". "Yöjuna" on yksi kaikkein tunnetuimmista Tarjan kappaleista myös. Se on haikea kappale odotuksesta. Lopetuskappale "Mua kuule äiti" kestää neljä ja puoli minuuttia, mutta on silti levyn parasta antia. Se on surullinen tarina siitä, miten kiireinen äiti menettää lapsensa "rajan taa". Kokoelma on kokonaisuudessaan melko hyvä, mutta jotkut kappaleet kuten "Onni yhteinen" ja "Tälläinen hupsu" olisi voinut korvata paremmillakin. Voisin ainakin kuvitella, että Tarjalta olisi löytynyt paljon parempiakin kappaleita.

1. Kerrasta poikki
2. Tyttö Pohjolasta
3. Tuhlaajapoika
4. Ei tämä tyttö lempeä anele
5. Revontulten maa
6. Yöjuna
7. Anna anteeks
8. Lapsenmieli
9. Sä muutit Helsinkiin
10. Onni yhteinen
11. Mustankippee
12. Silmät kuin yö
13. Mä päivänsäteen näin
14. Mene minne menet
15. Liian monta yötä yksin
16. Miks' ei aina voi olla lauantai
17. Tällainen hupsu
18. Ollaan yhdessä
19. En löydä ketään vertaistasi sun
20. Mua kuule äiti

* * * *

Haloo Helsinki!: Haloo Helsinki!

2009-07-18T12:07:00.000-07:00

Haloo Helsinki tuli minulle itse asiassa tutuksi MySpacen kautta. En silloin vielä huomioinut heidän musiikkiaan millään tavalla. Myöhemmin näin heidän musiikkivideoitaan TV:stä. Painelin saman tien YouTubeen katsomaan lisää ja muutama niitä löytikin. Paras kappale on edelleen "Vieri vesi vieri" - tai ainakin se on oma suosikkikappaleeni Haloo Helsingiltä! Levy ei heti ensi kuulemalta vaikuttanut kovin hyvältä. Se oli aluksi jopa suuri pettymys. Kaksi ensimmäistä kappaletta tuntuivat kuitenkin niin älyttömän hyvältä, että annoin albumille mahdollisuuden vielä kasvaa "korvissani". Lopulta albumi avautui suunnilleen biisi kerrallaan. Musiikki on taidollisesti tehtyä rokkia. Tätä ei kuitenkaan saa sotkea suomirock-skeneen - sehän on oikeastaan kirosana musiikissa nykyään. "Perjantaina" on yhtyeen yksi suurimmista "hiteistä" - silti levyltä löytyy parempiakin kappaleita - esim. "Silmät kii" ja "Mannerheimintie". Sanoitukset vaihtelevat hyvistä huonoihin. Esimerkki hyvästä on "Nyt Itämeren tyttärellä on hyvä olo, sydän hellä..." (Haloo Helsinki) ja huonosta on "Roskapussi hajoaa, ananasta matolla..." (Kaaos ei karkaa). Levy on paria kolmea rauhallista biisiä lukuunottamatta todella rokkaava. Laulajalla on hyvä ääni ja yhtye soittaa ihan hyvin. Hyvä debyytti!

1. Haloo Helsinki!
2. Vieri vesi vieri
3. Yksinäiset
4. Perjantaina
5. Silmät kii
6. Kaaos ei karkaa
7. Elävät ja kuolleet
8. Rakkauden jälkeen
9. Mua ei oo
10. Mannerheimintie
11. Melkein sekaisin

* * * ½

PunainenLanka: PunainenLanka

2009-05-21T02:12:00.000-07:00

PunainenLanka oli minulle (ja varmaan monelle muullekin) tuntematon bändi, ennen kuin kuulin heidän MySpace-sivuiltaan kappaleen "Vapaudesta". Ensimmäisellä kuuntelukerralla se ei vakuuttanut täysin. Silti, minun täytyi kuunnella se vielä muutaman kerran, sillä kristillisiä tyttörock-yhtyeiden levyjä minulla oli levyhyllyssä ennen tätä levyä tasan nolla. Niin siinä kävi, että lopulta tuo biisi alkoi soimaan päässä muutaman kuuntelukerran jälkeen. Samaan aikaan bändi lisäsi MySpace-sivuilleen viisi kappaletta lisää, joista erityisesti "Ylpeys ei sitä kohtaa" ja "Avatkaa silmänne" kolahtivat täysillä. Levy oli ihan pakko saada heti. Mihinkäs tätä bändiä vertaisi? Tuntuu, ettei ainakaan Suomessa ole vastaavaa kokoonpanoa, jossa kaikki soittajat ja laulaja olisivat tyttöjä. Tietty voisi nimetä Indican tai TikTakin, mutta totuus on, että niiden musiikkia PunainenLanka ei muistuta alkuunkaan. Ulkomaisista bändeistä The Runaways tai The Donnas ovat musiikillisesti kai lähinnä, mutta heiltäkään ei taida löytyä aivan tälläisiä riffejä - ei ainakaan "Paikka jonne kaipasin" -tyylisiä kappaleita. Viimeksi mainittu kappale on levyn erikoisin ja samalla epäkaupallisimpia biisejä. Sen ensimmäiset viisi minuuttia ovat instrumentaaliset. Sen jälkeen Niina laulaa muutaman säkeen, jona aikana kappale suorastaan syttyy tuleen. Kappaleen kokonaiskesto on noin 8 minuuttia, mutta silti se on levyn parhaimpia kappaleita. Vaikka tyyli on melko perinteistä ensikuulemalta, niin riffit kuulostavat tosi erikoisilta. Levy vaatii monta kuuntelua puhjetakseen täytyy kukkaansa. Levyn ainoa miinus on se, että sanoista on vaikea saada selvää levyn avaus- sekä lopetusbiisissä. Sanoituksista sen sijaan pitää antaa plussaa, sillä ne ovat nöyriä, mutta silti kannustavia ilman että missään kappaleessa edes suoraan mainitaan Jumalaa tai Jeesusta. Niistä silti huomaa, että bändi on kristillinen. Levyn riffit ovat täyttä tykitystä, ja parin minuutin instumentaalikappale "Myrsky" on hyvä veto keskelle levyä. Olenkin kaivannut suomalaista gospeltyttörockbändiä jo jonkin ajan, joten PunainenLanka on kiva tuttavuus.

1. Ota hirsi silmästä, äläkä heitä sitä kiveä
2. Vapaudesta
3. Olki
4. Ylpeys ei sitä kohtaa
5. Avatkaa silmänne
6. Myrsky
7. Lapsi
8. Huudot kaikuu
9. Tähänkö tiemme päättyy
10. Paljasta valoa
11. Paikka jonne kaipasin

* * * * *

PMMP: Veden varaan

2009-04-28T12:24:00.000-07:00

Kun PMMP julkaisi kolmen albumin jälkeen lastenlevyn, olivat kaikki ihmeissään. Tämä, järjestykseltään viides studioalbumi "Veden varaan" on paluuta entiseen, rokkaavaan materiaaliin. Kuitenkin, jotakin on muuttunut. Tyyli on oudompaa, kuten olen heidän haastatteluistaan saanut käsityksen "maalailevampaa" ja "haastavampaa". Levyllä on vain yksi biisi, joka voisi olla hyvin heidän kolmelta ensimmäiseltä levyltään, ja se on "Viimeinen valitusvirsi" - ensimmäinen sinkku levyltä. Muut ovatkin sitten paljon haastellisempaa - tosin PMMP tuntuu myyvän levyjä, vaikka coveroisi bolivialaista huilumusiikkia. Levy on minulle ja varmasti monelle muullekin kiva yllätys, sillä se tuo vaihtelua. PMMP kaipasikin muutosta, sillä ensimmäisten levyjen rockpunkpophössötys olikin jo kulutettu melko loppuun. Levyn biiseistä nousee monia hyviä esille, esim. "Lautturi" ja "Pariterapiaa" kuuluvat suosikkeihin. Sen sijaan rauhallinen "Tulva" tuntuu vain täytekappaleelta. Levyn lopetus on tylsä - "Se vaikenee joka pelkää" on muuten loistava kappale, mutta viimeiset kolme neljä minuuttia menee rauhallisen laulelun parissa eikä sitä jaksaisi kuunnella loppuun. Biisiä on venytetty siis aivan liian paljon. Silti, PMMP:n viides albumi on ihan hyvä, ja jännää nähdä mitä bändi seuraavaksi keksii tehdä. Sanoituksissa on ainakin menty eteenpäin rutkasti!

1. Kuvia
2. San Francisco
3. Lautturi
4. Viimeinen valitusvirsi
5. Taajama
6. Pariterapiaa
7. Merimiehen vaimo
8. Tulva
9. Lapsuus loppui
10. Se vaikenee joka pelkää

* * * *

Susanna Heikki: Vietellen

2009-02-10T05:31:00.000-08:00

Vihdoinkin se on ilmestynyt! Susanna Heikin kolmas levy "Vietellen"!!! Edellisestä Susannan levystä onkin ehtinyt kulua jo pitkä tovi, mutta odotus palkitaan, sillä tämä levy täyttää kaikki odotukseni. Tällä levyllä Susanna on muuttanut tyyliään hieman aikuisemmalle tasolle. Emme puhu kuitenkaan Anne Mattilasta tai kenestä muustakaan valtavirran iskelmätähtösestä. Susanna Heikki on ollut minulle aina rakkaimpia iskelmälaulajia siitä asti kun kuulin kappaleet "Amorin kaaret" ja "Lentosuukko" hänen debyytiltään. Susanna Heikkiä voisi hyvin verrata Maarit Peltoniemeen, Kirsi Rantoon tai Heli Ruotsalaiseen nykytyylinsä puolesta. Hänen äänensä on puhdas ja selkeä, mutta silti tunnistettavissa omankaltaisekseen. Nimikkoraita "Vietellen" olikin jo netissä pitkän aikaa kuunneltavissa, ja sai monet varmasti odottelemaan josko albumilla olisi samanlaista "makuuhuoneiskelmää". Kuitenkin, levy osoittautuu todella monipuoliseksi teemojensa puolesta, vaikka rakkauden ympärillä pyöritäänkin. Löytyy niin reipasta, tanssittavaa kuin koskettavaakin sanoitusta. Levyllä erottuu edukseen monikin kappale, mutta rokkaavin on ehdottomasti "Jätä rauhaan minun mies". Tangoiltakaan ei säästytä, kun levyltä löytyvät "Sinä valaisit kiitävän hetken" ja "Hyväile hyväile vaan", jonka moni iskelmälaulaja on levyttänyt vuosien varrella. "En ole yksin" on käännöskappale "Hold On Be Strong" -biisistä. Minulle suurimmaksi suosikiksi on noussut "Haluan sut kokonaan" (Cha cha chaa)! Varmasti tulee olemaan yksi vuoden parhaimmista kotimaisista iskelmälevyistä - osaan sanoa sen, vaikka vuosi on vasta aluillaan.

1. Vietellen
2. En ole yksin
3. Ennen sua
4. Hyväile, hyväile vaan
5. Rakastan sua vieläkin
6. Haluan sut kokonaan
7. Saat rakkauteni syttymään
8. Uusi sivu
9. Sinä valaisit kiitävän hetken
10. Jätä rauhaan minun mies
11. Siipensä polttanut enkeli
12. Nyt ja tässä

* * * * ½

Päivi: 20 suosikkia LILJANKUKKA [kokoelma]

2008-12-25T11:29:00.000-08:00

Päivi Kautto-Niemi oli suht' tunnettu 70-luvun loppupuolella suomalaisessa iskelmässä.Tämä kokoelma on todella hyvä katsaus hänen uransa alkupuoliskoon, jossa hän teki suurimmat hittinsä, kuten "Liljankukka", "Sunny" ja "Suoraan suoneen". Kuitenkaan aivan täydellinen katsaus se ei ole. Samalla kun levyllä on pari ihmebiisiä "Samba mambo" ja "Menneisyys", niin loistavat kappaleet, kuten "Kesäni muistot", "Pakoon", "Tulessa oon" ja "Kuuma heinäkuu" loistavat poissaolollaan. Päivillä kuitenkin on hyvä ääni, ja se saa kuulostamaan keskinkertaisetkin kappaleet hyviltä, ja hyvät kappaleet suorastaan loistavilta. Yksi parhaimmista vedoista onkin "Miksi jouduit sä naimisiin". Levyn viimeinen kappale "Saanhan viimeisen tanssin" on loistava lopetus, vaikka ei pärjääkään alkuperäiselle "Save the Last Dance for Me" -kappaleelle.

1. Liljankukka
2. Sunny
3. Palaa
4. Rakkaus
5. Vie paratiisiin
6. Johnny
7. Sano mulle, rakkain
8. En lapsi oo
9. Ei itke noin mies
10. Surujen kitara
11. Sun luokses jään
12. Tulenliekki
13. Suoraan suoneen
14. Pienet silmät ja suu
15. Mikset jo vie
16. Sillä siisti
17. Samba mambo
18. Menneisyys
19. Miksi jouduit sä naimisiin
20. Saanhan viimeisen tanssin

* * * * ½

HB: Piikki lihassa

2008-11-18T05:23:00.000-08:00

Harvoin melodinen metalli, tai yleensä edes minkäänlainen musiikki on vakuuttanut heti aluksi niin kuin HB:n uusin. Vaikka ensi kuuntelu olikin hieman tunnustelua ja MySpacessa soinut "Minä olen" aluksi järkyttikin, niin silti heti toinen ja kolmas kuuntelu toivat vakuutuksen siitä, että HB on tehnyt tähän asti parhaan levynsä. Vaikka "Enne" ja sen englannin kielinen vastine "Frozen Inside" olivat vahvasti Nightwishiin pohjautuvaa musiikkia, on HB pääsemässä Nightwishin suomenkielisenä olevasta vastineesta irti, ja luomassa pikku hiljaa omaa tyyliään. Levyllä ei ole yhtään täytebiisiä, ja jokainen tuntuu olevan oman tyylisensä mestariteos. Täytyy tunnustaa, että pelkäsin aluksi "Hanki elämä" -biisin kakkososan näkemistä biisiluettelossa, mutta sen kuunneltuani sen voin sanoa, että se on parempi kuin ykkösosa. Levy on pääosin kristillistä sanoman omaavaa melodista metallia, mutta mukaan mahtuu toki muutama rauhallisempikin kappale (Hylkäsitkö minut, Hän pitää kädestäs kiinni ja Alttarilaulu), jotka saavat paikoitellen jopa niin liikuttuneeksi, että tekee mieli itkeä. Erikoisena kappaleena mainittakoon "Sana", jota ei laula Johanna vaan Antti. Lisäksi lyriikoissa perehdytään Raamatun kirjoihin ja henkilöihin oikein urakalla. Ensi kuulemalta tämäkin kappale kuulosti tylsältä, mutta toisella kerralla tajusin nauttivani siitä. Aivan varmasti yksi parhaista suomalaista gospel-albumeista vuonna 2008!

1. Jeremia
2. Minä olen
3. Hanki elämä 2
4. Ilo Herrassa
5. Hylkäsitkö minut?
6. Sana
7. Turvapaikka
8. Hän pitää kädestäs kiinni
9. Piikki lihassa
10. Alttarilaulu

* * * * *

Indica: Kadonnut puutarha

2008-11-16T09:29:00.000-08:00

Kahden hyvän levyn jälkeen Indica suistui tekemään kolmannesta albumista paria kolmea biisiä lukuunottamatta aivan mielikuvituksetonta materiaalia. "Viimeinen jyvä" ja "Linnansa vanki" ovat meneviä kappaleita, mutta tämän jälkeen ei tule muuta hyvää (kappaletta) kuin "Noita". Kaikki muut kappaleet tuntuvat olevan vain täytebiisejä levyllä. Täytyy kommentoida sen verran, että olisin mieluummin vaikka luennolla kuin kuuntelemassa kappaleita kolmannesta eteenpäin.

1. Viimeinen jyvä
2. Linnansa vanki
3. Ikävänkantaja
4. Ulkona
5. Nukkuu kedolla
6. Noita
7. Pahan tarha
8. Äänet
9. Mykkä
10. Unten laiva
11. Helmet

* *

Indica: Tuuliset tienoot

2008-11-16T09:18:00.000-08:00

Indican toinen albumi jatkaa sanoituksellisesti samanlaista mystistä linjaa kuin debyytti "Ikuinen virta". Melodioihin on taas tullut lisää melodisempia, ja yhtye alkoikin muistuttamaan Nightwishia jonkin verran tällä albumilla. Jonsun ääni on todellakin sellainen, että sitä joko inhoaa tai rakastaa. Levy alkaa loistavasti kappaleilla "Vuorien taa" ja "Pidä kädestä", jotka edustavatkin albumin parhainta kastia yhdessä kappaleiden "Niin tuleni teen" ja "Kummajaisten joukko". Indicalle vahvistui tämän albumin jälkeen oma tyyli, joka tosin oli hieman Nightwishin kaltainen - mutta mitä siitä - onhan aina otettu vaikutteita toisilta bändeiltä. Levyn loppu on sen sijaan vähän lässähtävä. Vaikka kaksi viimeistä kappaletta ovatkin hyviä, niin ne ovat molemmat liian rauhallisia lopetukseksi yhdessä. Levyn heikoin lenkki on silti kappale "Lapsuuden metsä", jonka sanoitus antaa tukea sille väitteelle, että Indica olisi lasten musiikkia. Silti en suostu väitettä tämän kappaleen takia allekirjoittamaan.

1. Vuorien taa
2. Pidä kädestä
3. Tuuliset tienoot
4. Lapsuuden metsä
5. Häkkilintu
6. Varo
7. Niin tuleni teen
8. Kummajaisten joukko
9. Rannalla
10. Viimeinen tanssi

* * * *

Indica: Valoissa

2008-11-16T01:19:00.000-08:00

Väite, että Indica olisi lasten musiikkia, on sinänsä aivan tuulesta temmattu. Viimeistään neljännellä albumillaan bändi todistaa, että musiikki kelpaa varmasti myös aikuisille. Nightwishin "Erämaan viimeinen" -kappaleen laulanut Jonsu onnistuu tälläkin albumilla yllättämään kuulijajoukon erinomaisilla sävellyksillä ja sanoituksilla. Sinkkukappale "Pahinta tänään" on soinut niin radioissa kuin MTV:lläkin tiuhaan tahtiin ja siitä on tullut YouTubenkin yksi kehutuimmista kappaleista, vaikka kaikki eivät ymmärrä edes suomea. Levyn tuottajana on toiminut Tuomas Holopainen, ja olen sitä mieltä, että levy on vähintään yhtä onnistunut kuin Nightwishin paras albumi "Oceanborn". Indica saa olla tästä albumista ylpeä, sillä siinä ei ole yhtään huonoa biisiä. Erityisesti "Sanoja" ja "Elä" nappaavat parhaiten nopeimmista kappaleista. Myös rauhalliset "Askeleet", "Hiljainen maa" ja "Ei enää" ovat mannaa suomirokin faneille. Saundit muistuttavat paljon Nightwishia, ja sanoitukset ovat sopivan mystisiä.

1. Elä
2. Pahinta tänään
3. 10 h myöhässä
4. Hiljainen maa
5. Askeleet
6. Sanoja
7. Valoissa
8. Täältä pois
9. Pyromaani
10. Hämärää
11. Ei enää

* * * * ½

Indica: Ikuinen virta

2008-11-16T00:59:00.000-08:00

Indican debyytti "Ikuinen virta" julkaistiin vuonna 2004. Tällöin Indican tyyli ei ollut vielä täysin kehittynyt siihen, mitä se nykyisin on. Kuitenkin lauluissa on omaa mystiikkaa ja levy on tuotettu todella hyvin. Laulaja Jonsun ääni on todella oman tyylisensä - sitä joko rakastaa tai vihaa. "Saalistaja" aloittaa levyn todella napakasti ja jatkoa seuraa kappeleista "Scarlett" ja "Ikuinen virta", jotka molemmat olivat jonkinlaisia hittejä aikoinaan. Levyn jatko on tasaisen hyvää, vaikka noiden kahden kappaleen tasolle ei päästäkään loppupuolella lukuunottamatta kappaletta "Ihmisen lento". Toki biisit ovat hyviä, mutta jossain määrin tuntuu, että tyyli alkaa jopa hieman toistaa itseään. "Lauluja paratiisista" on kuitenkin ihana laulu, ja kannattaa ilman muuta tutustua tähänkin albumiin, jos tykkää suomalaisesta rokista.

1. Saalistaja
2. Scarlett
3. Ikuinen virta
4. Valehtelen
5. Surusilmä
6. Lasienkeli
7. Onnen kartano
8. Ihmisen lento
9. Lauluja paratiisista
10. Aaltojen takaa
11. Vettä vasten

* * * *

Anna Abreu: Now

2008-11-04T08:21:00.000-08:00

Anna Abreun debyytti oli biisi biisiltä hienoa kuunneltavaa, ja myös tämä toinen albumi "Now" tarjoaa kuulialle hienoja elämyksiä. Anna jatkaa samalla linjalla kuin ensimmäiselläkin, joskin nyt hieman dancempaan tyyliin on menty. Levy alkaa kolmella dance-voittoisella kappaleella "Vinegar" (joka on jo kuultu radiossakin monta kertaa ennen julkaisua), "You Don't Get Me" ja "Something About U". Tämän jälkeen tulee levyn heikoin kappale, slovari "Silent Despair" - biisi on aika mitäänsanomattoman tylsä ja perinteinen. "Done With Her" on kappale, joka ainakin minulla jäi soimaan päähän "no, no" -huudahduksineen. "Perdoa-me" ja "No Estragues el Momento" ovat joko espanjan- tai portugalinkielisiä kappaleita, en ole varmaa kumpaa kumpikin on, koska portugalinkieltä en ole koskaan lukenut ja espanjakin jäi vain alkeiskursseille. Hienoja biisejä kummatkin, tosin jälkimmäisellä kappaleella Abreu alkaa muistuttaa Shakiraa, mikä sinänsä ei ole huono juttu, koska olen Shakira-fani. "Junkie for Your Love" ja "Walking on Water" edustavat parhaimpia kappaleita, paitsi melodian puolesta, myös sanoituksen puolesta. "Come Undone" on hyvä slovari, mutta ei sekään ihan täytä minun nälkääni, johon minulla oli aluksi toivetta näistä hitaammista Abreun biiseistä.

1. Vinegar
2. You Don't Get Me
3. Something About U
4. Silent Despair
5. Done With Her
6. Perdoa-Me
7. Junkie for Your Love
8. Come Undone
9. No Estragues el Momento
10. Walking on Water

* * * *

Kikka Laitinen: Suomalaisia rakkaustarinoita 2

2008-10-15T06:55:00.000-07:00

Saatuani käsiini Kikka Laitisen uuden levyn, huomaan heti aluksi, että levyllä on paitsi tutut radiobiisit "Suomalaisia rakkaustarinoita" ja "Huhtikuu, Neiti Julmakuu" myös uudet versiot kahdesta hänen edellisen levyn "Suomalaisia rakkaustarinoita" (osa 1) biiseistä "Ei surullista" ja "Minne rakkaus päätyy". Lisäksi levylle Laitinen on tehnyt kaksi coveria Juice Leskisen kirjoittamista biiseistä "Luonas kai olla saan" ja "3.30". Näitä Juicen biisien alkuperäisversioita en muista kuulleeni, paitsi ehkä hämärästi. Laitisen laulamat versiot ovat joka tapauksessa hienoja. Ensimmäisellä kuuntelulla levy ei aukea lukuunottamatta kolmea ensimmäistä kappaletta. Toisenkaan kuuntelu ei anna lopullista vastausta. Vasta seitsemännellä kuuntelulla biisit tuntuvat auenneen tarpeeksi hyvin, jotta siitä uskaltaa sanoa mielipiteensä. Aloituskappale "Suomalaisia rakkaustarinoita" on hieno, isänmaallinen biisi, jossa mainitaan monia suomalaisille tärkeitä asiota, kuten suomalainen sisu, Sibelius, sininen järvi sekä tunnettuja suomalaisia rock-muusikoita. Uskaltaisin sanoa, että tämä kappale on Laitisen paras, ja jos se saisi tarpeeksi radiosoittoa, niin varma suomalainen klassikko. "Näillä kuljen" -kappaleesta pidän myös todella paljon: "kultaristi kaulallain, sinun sormus sormessani..." ja muutenkin sanoitus ja melodia hipovat täydellisyyttä. "Huhtikuu, Neiti Julmakuu" on myös takkuvarmaa hittiainesta. "Jospa ne kaksi poikaa" -kappaleessa jatkaa edelleen hyvien biisien sarjaa, ja sanoisin, että huonoja kappaleita levyllä ei tulekaan vastaan. "Teflonsydän" tosin on minun mielestäni levyn heikoin kappale, mutta sekin on kohtalainen. "Kaksiossa kukkii rakkaus" -biisin sanat kuvaavat hyvin levyn tunnelmaa. Levyllä on vastoinkäymiselle ja murheille optimistinen ajattelutyyli ja ilmapiiri suorastaan iloinen. "Rokataanpa vaan" on hyvä rock-biisi, josta varmasti nekin tykkäävät, joiden mielestä Laitisen ensimmäiset levyt olivat sitä parasta. "Minne rakkaus päätyy" ja "Ei surullista" -biiseistä on tehty vähän rauhallisemmat versiot. Aluksi se ärsytti minua, mutta jälkeenpäin huomasin, että tykkään niistä paljon, ja "Minne rakkaus päätyy" jopa tuntuu paremmalta kuin alkuperäinen. "3.30" on jotenkin sopiva lopetuskappaleeksi. Tästäkään biisistä en aluksi oikein perustanut, mutta jälkeenpäin se on alkanut tuntua ihan hyvältä. "Suomalaisia rakkaustarinoita 2" on loistava jatko edelliselle levylle, ja suosittelen siihen tutustumista.

1. Suomalaisia rakkaustarinoita
2. Näillä kuljen
3. Huhtikuu, Neiti Julmakuu
4. Jospa ne kaksi poikaa
5. Luonas kai olla saan
6. Ei surullista
7. Kaksiossa kukkii rakkaus
8. Teflonsydän
9. Minne rakkaus päätyy
10. Rokataanpa vaan
11. 3.30

* * * *

Laura Voutilainen: Palaa

2008-09-20T13:04:00.000-07:00

Minusta oli tosi mukavaa, kun Laura Voutilainen palasi tekemään iskelmää. "Kosketa mua" levy jo osoitti, että hyvä paluu on tulossa. "Palaa" tuntui aluksi pettymykseltä, mutta jo seitsemän kuuntelukerran jälkeen se tuntui paremmalta kuin edellinen levy. Kuitenkin, on vielä jonkin verran tekemistä, että saataisiin levyt samanlaiselle tasolle kun ne olivat huippuaikoina. "Palaa" on kuitenkin todella hyvä yritys. "Roomaan tai Pariisiin" on aikas rauhallinen aloitus levylle, ja olisinkin ehkä toivonut levyn alkavan rämäkkäämmin. Esimerkiksi "Villiviini" olisi ollut paljon parempi aloitus - onhan se selvästi levyn paras biisi. Kuusi ensimmäistä kappaletta antavat sellaista tuntua, että Laura Voutilainen on menossa iskelmässä toiseenlaiseen suuntaan kuin mitä on totuttu. Erityisesti "Tuhlaaja" ja "Palaa" antavat hyvän näytteen Lauran äänestä. "Kukkia ja perhosia" tuntui aluksi vähän lapselliselta biisiltä, mutta tarkemmin ajatellen ihmiset nykyaikana tarvitsevatkin positiivista sanomaa. "Heinäkuu" tuntuu vähän lepsulta, samoiten "Reunasta kii" kappale, jossa tuntuu että voisi haukotella. Välissä oleva "Musta päivä" on raju kappale sanoituksiltaan, se jopa yllätti minut. "Kultaleijona" on ihan mielenkiintoinen sanoituksiltaan, ja sopiva lopetusbiisiksi.

1. Roomaan tai Pariisiin
2. Monta monta
3. Palaa
4. Villiviini
5. Tuhlaaja
6. Kukkia ja perhosia
7. Heinäkuu
8. Musta päivä
9. Reunasta kii
10. Kultaleijona

* * * *

The Rain: Yhtä kuin voitto

2008-09-20T12:43:00.000-07:00

Näyttää siltä, että levyn nimi pitää aika hyvin paikkansa. The Rainin neljäs pitkäsoitto meni Suomen virallisella albumilistalla suoraan kakkoseksi, mikä on sinänsä loistava saavutus näinkin evankelioivalta bändiltä. Raskasta rokkia soittava The Rain on takonut levyjä kolmen vuoden välein ja tulos on ollut aina tasaisen hyvää - niin tälläkin kertaa. Levyn heikkous on vähän perinteiset melodiat ja riffit, joita on jo kolmella aikaisemmalla levyllä totuttu kuulemaan. Vaikka uudistusta on selvästikin tapahtunut soitannollisesti, tuntuu että The Rainin on vaikea uudistua tarpeeksi. Kuitenkin sanoituksissa on parannusta "Ellipsis" -levyyn verrattuna tapahtunut hirveästi. Ne ovat paikoittain tosi mutkikkaita ja rajujakin, kuten kappaleessa "Juna": "Ykkösluokassa onkin kallista. Hinta: Kuolema...". Voi siis hyvällä omallatunnolla sanoa, että ilmeisesti Stryperin musiikki on vaikuttanut jollain tavoin positiivisella tavalla. Levyn ainoa rauhallinen biisi "Vapaa" tuntuu keskeyttävän rajun putken. Tuo biisi on myös levyn heikoin lenkki. Intro "1988" on ihan hyvä instrumentaalipala, ja johdattaa mukavasti biisiin "Ohiko kuljet?". Levyn pieni ongelma on laulajan äänen hukkuminen paikoitellen soittoon. Kuitenkin, taas jälleen hyvä albumi sadejengiltä.

1. 1988
2. Ohiko kuljet?
3. Siivet
4. Haloo
5. Vastavirrassa
6. Muuta minut
7. Vapaa
8. Yhtä kuin voitto
9. Kohti maailmaa
10. Juna
11. Tähtitehdas
12. Kotiin

* * * *

HB: Frozen Inside

2008-06-02T11:48:00.000-07:00

HB:n kolmas albumi on itse asiassa melkein sama kuin toinen albumi Enne. Yhtä biisiä lukuunottamatta kappaleet ovat sävellykseltään samoja kuin edellisellä albumilla. Intro löytyy, God Has All Glory (Herralle kiitos), It Is Time (Hanki elämä), Be Aware (Valvokaa), Holy Secret (Uskon siemen), Years Go By (Yksin armosta), Ambition (Kunnia), Way (Tie) ja Lovesong (Jeesus on Herra) ovat englanninkielisiä versiota Enne -albumista. Ainoastaan "Frozen Inside" (Turhaa tärinää?) -kappaletta ei löytynyt suomenkieliseltä albumilta. "Turhaa tärinää" julkaistiin singlenä yhdessä "Valvokaa" -biisin kanssa. Kappale on korvannut "Ratkaisu" -biisin joka oli Enteen yksi parhaimpia biisejä. Ratkaisun saarna on kuitenkin otettu mukaan "Way" -biisin keskelle, mikä on mielestäni loistava idea. "Way" on herkkä biisi, johon juuri sopiikin saarna, jonka myötä voi antaa elämänsä Jeesukselle. Musiikillisesti "Frozen Inside" eroaa hiukan Enteestä. Jos Enne muistutti Within Temptationiä, niin tämä albumi muistuttaa enemmän Nightwishia. Levyn saundit ovat aavistuksen myös paremmin hiottuja kuin suomenkielisen vastineen.

1. Intro (Holy One)
2. God Has All Glory
3. It Is Time
4. Be Aware
5. Holy Secret
6. Frozen Inside
7. Years Go By
8. Ambition
9. Way
10. Lovesong

* * * *

Maarit Peltoniemi: Sano sana vain

2008-06-01T12:41:00.000-07:00

Maarit Peltoniemen viime albumista oli kulunut viisi vuotta, kun tämä, järjestykseltään viides studioalbumi näki päivänvalon. Vaikka aikaa onkin kulunut paljon, niin sitä ei levyä kuunnellessa juuri huomaa. Maaritin ääni on yhtä loistava kuin ennenkin, hän laulaa yhtä itsevarmalla tavalla kuin ennenkin, ja sävellykset ovat samanlaista turvallista iskelmää kuin aina ennenkin. Maaritin muista levyistä poiketen, tämä levy on tosi mukava kuunnella putkeen. Ei hänen edellisessäkään levyissä mitään vialla ollut, mutta tällä levyllä ei yksinketaisesti löydy yhtään heikkoa kappaletta. Tällä levyllä kappaleet tuntuvat sopivan hyvin yhteen. Sanoisin jopa, että tämä levy on kokonaisuudeltaan parempi kuin "Haaveiden laiva" tai "Myrskyn maa", jotka tämä jättää auttamatta nyt varjoonsa. Levy alkaakin upeasti nimikkokappaleella, joka on yksi Peltoniemen parhaimmista kappaleista. Jatkoa seuraa kappaleesta "Voit pyytää enemmän", jossa on todella upeat sanat todellista rakkaudesta ja ihastumisesta. Muita upeita kappaleita ovat mm. "Kuolematon", "Miksi missä ja milloin" ja "Aaltojen laulu". Levyn ainoa miinus on "Tyhjää" -kappaleen vähän tylsä soolo, mutta se voidaan antaa anteeksi, kun kyseessä on 40 minuuttia rautaista iskelmää.

1. Sano sana vain
2. Voit pyytää enemmän
3. Hieno päivä
4. Kuolematon
5. Värisuora
6. Aaltojen laulu
7. En usko enää rakkauteen
8. Muut eivät tietää saa
9. Niinpä niin
10. Valoon
11. Miksi missä ja milloin
12. Tyhjää

* * * *

Movetron: Irtokarkkeja - makeimmat hitit [kokoelma]

2008-03-22T03:30:00.000-07:00

Movetron ei ollut minulle juurikaan tuttu yhtye ennen kuin näin heidän esityksensä euroviisukarsinnoissa kappaleella "Cupido". Tietenkin monet hitit, kuten "Flavio", "Romeo ja Julia" sekä "Soittorasia" olivat tuttuja, mutta en osannut yhdistää niitä yhtyeeseen. Päivi Lepistö sen sijaan oli tuttu laulaja - onhan minulla ollut jonkin aikaa hänen soololevynsä. Kokoelma ei meinannut ensin avautua juuri ollenkaan, mutta seitsemännen kuuntelukerran jälkeen se tuntui jo todella loistavalta. Levylle on otettu sopivasti nopeita dance-kappaleita kuin rauhallisempaakin materiaalia. Minulle uusista biiseistä parhaiten osuivat "Ristinolla", "Voodooman" ja "Lähden". Myös avauskappale "Ei kenenkään maa" on erittäin tanssittava kappale (vaikken tanssia harrastakaan). Levyllä on pääasiassa suomenkielisiä kappaleita, mutta piristävinä ovat "Voodooman", "Stay" ja "Never Say Never", jotka lauletaan englanniksi. "Mombasa" on ihan kiva lisä, vaikka edelleenkin olen sitä mieltä, että Taiskan versio tästä kappaleesta on paras. Pidin myös uudesta versiosta "Romeo ja Julia" -kappaleesta. Se on aavistuksen erilainen, mutta kuitenkin täysin onnistunut. Makea kokoelma!

1. Ei kenenkään maa (radio edit)
2. Cupido
3. Romea ja Julia (radio edit)
4. Missä sä oot?
5. Tellusnainen
6. Prinssi
7. Soittorasia
8. Lokakuu-marraskuu
9. 3.¤
10. Ristinolla (Grunge mix)
11. Voodooman (radio edit)
12. Mombasa
13. Alla koivupuun
14. Flavio (original mix)
15. Lähden
16. 4-Rivinen
17. Stay
18. Never Say Never
19. Romeo ja Julia (13 vuotta lihavampi)

* * * * ½

Tanja Lainio: Rakkauden vanki

2008-03-21T10:44:00.000-07:00

Tanja Lainio oli minulle tuntematon laulaja, kunnes satuin lainaamaan hänen albuminsa "Rakkauden vanki" kirjastosta. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla ei monikaan kappale tehnyt vaikutusta, ainoastaan "Sain sain" ja "Kuin kansanlaulu" jäivät mieleen. Kuitenkin, kuunneltuani muutaman kerran lisää, huomasin että lauluja alkoi jäämään mieleen ja soimaan päässä. "Shangri-La", "Turhaa", "Pilvilinna", "Lähtölahja" ja "Prinsessan uni" tuntuivat melko pian hyviltä kappaleilta. Tanja Lainion ääneen on helppo rakastua, koska se on eloisa, pirteä ja selkeä. Monet kappaleista ovat todella hyviä ja ne on tehty ilmeisestikin positiivisella asenteella. Levyltä löytyy peräti kaksi duettoa Janne Hurmeen kanssa: "Prinsessan uni" ja "Shangri-La" - ja ne molemmat ovat fantastisia, vaikka en mikään Jannen fani olekaan, heidän äänensä vain sopivat niin hyvin yhteen. Kappaleista kaksi surullisinta ovat ehdottomasti "Rakkauden vanki", jossa on kyseessä ihastumisesta henkilöön, jolta ei saa vastarakkautta ja josta ei pääse irti sekä "Lähtölahja", jossa on niin surulliset sanat, että tekisi mieli itkeä kappaleen aikana. Tätä albumia tulee varmasti kuunneltua vielä moneen otteeseen. Ainoa miinus levyllä on "Yön suudelma" -remix. Mielestäni yksi versio olisi levylle riittänyt, varsinkin kun alkuperäinen on parempi.

1. Sain sain
2. Yön suudelma (P. remix)
3. Turhaa
4. Pilvilinna
5. Rakkauden vanki
6. Kaarnalaiva
7. Kyynelmaa
8. Taxin takapenkki
9. Surun merkki
10. Kuin kansanlaulu
11. Lähtölahja
12. Prinsessan uni
13. Yön suudelma
14. Shangri-La

* * * * ½

DadsHello: Sateeni

2008-02-06T10:16:00.000-08:00

DadsHellon ensimmäisen albumin ilmestymisestä onkin aikaa jo noin viisi vuotta, kun ilmestyy heidän toinen albuminsa. "Sateeni" on hieman tuotetumpi albumi kuin "Kun unesta tulee totta", mutta biisien taso ei ihan yllä samaan. Uusi levy on myös aavistuksen soulimpi kuin ensimmäinen, mutta se tuskin häiritsee vanhoja faneja. Laulussa jatkaa tuttuun tapaan Mirkka - nyt vain sukunimi on vaihtunut Liimatasta Paajaseksi. Biisien sanoitukset ovat toivekkaita, ei positiivisia ei negatiivisia, kuten DadsHellon tyylille sopiikin. Aiheet pyörivät paljolti Jumalan ja ihmisen suhteen välillä, mutta myös Jumalan suuruudesta kertoo biisi "Laajemmin". Itseäni ei säväyttänyt albumin kahden minuutin instrumentaalilopetus, sanoisin sen jopa olevan melko tylsä. Varsinaisesti huonoja biisejä ei tällä albumilla olekaan, tosin se piti kuunnella kuusi kertaa ennen kuin avautui kunnolla. Toivon mukaan DadsHellon seuraava albumi, jos ja kun se tehdään, ei kestä yhtä kauan tehdä. Pirteä aloitus vuodelle 2008!

1. Vieläkö?
2. Sateeni
3. Ihme
4. Pidä kii
5. Toivon valtakunta
6. Siipes kantaa
7. Laajemmin
8. Autathan mua
9. Parhaimmillaan
10. Haaveet

* * *

Jenna: Aamukuuteen

2007-12-06T13:25:00.000-08:00

Tangokunigatar 2007 Jenna Bågeberg julkaisee Jenna-nimellä debyyttialbuminsa "Aamukuuteen" aivan syksyn ja talven rajalla. Levy on piristävä verrattuna aikaisempien vuosien tangokuninkaallisten albumeihin sillä tavalla, että levyllä on enemmän perinteistä iskelmää kuin viimeisimmissä levyissä, jossa on todellakin ollut lähinnä tangoja. Tällä levyllä ei tangokappaleita kuulla, ehei! Suurimmasta osasta kappaleista uhkuu positiivinen fiilis, kuten nimikkokappaleesta ja "Karaokekuningas", mutta vastapainoksi on otettu myös surullisia kappaleita, kuten "Puolitiehen". "Raju rakastaja" onkin ihan omaa luokkaansa, sillä niin rankkoja lyriikoita en ole kuullut pitkiin aikoihin. Jennan ääni on todellakin piristävää kuunneltavaa, ja vaikka suurimman osan biiseistä ovat tehneet vanhat tutut Risto Asikainen ja Ilkka Vainio, niin silti he ovat saaneet tälle levylle jonkinlaista uutta tunnelmaa. Hyvä!

1. Aamukuuteen
2. Öisellä rannalla
3. Sanatonta rakkautta
4. Hiuksissa tuuli tuntuu
5. Kun
6. Kyynel
7. Karaokekuningas
8. Lennä kuin perhonen
9. Se silloin rakkautta on
10. Puolitiehen
11. Raju rakastaja

* * * *

Anna Eriksson: Ihode

2007-11-20T11:48:00.000-08:00

Anna Eriksson on tämän hetken kirkkaimpia suomalaisia naisartisteja. Jo "Sinusta sinuun" osoitti, että Anna ei osaa ainoastaan tehdä klassikobiisejä vaan myös klassikoalbumeja, jollei se ollut jo aikaisemmin todistettu. "Ihode" on aavistuksen (tai aika paljonkin) popimpi levy kuin "Sinusta sinuun" ja selkeästi iskelmävaikutteista ollaab vähitellen pääsemässä eroon. Tosin, biisistä "Koskaan koskaan" tuli melko hyvin mieleen Mona Caritan "Elämä on totta". Tulee toki "Tähön me tultiin" -kappaleen sävelestä mieleen Olivia Newton-Johnin "Physical". Anna Erikssonin ääni on todella vahva, ja erityisesti se kuuluu biiseissä "Anno Domini" ja "Pohjoisen lilja". Ensimmäinen sinkkubiisi "Huojuva talo" on levyn parhaimpia kappaleita, mutta väittäisin, että melkein mistä tahansa kappaleesta voisi tulla ainakin jonkinlainen hitti, jos se julkaistaisiin sinkkuna. Anna on tehnyt rohkeita kokeiluja, kuten biiseissä "Ne kutsuvat sua" ja "Kajaanista pohjoiseen" voidaan kuulla. Sanoitukset ovat suunnileen yhtä melankolisia ja tutkiskelevia kuin SS -levylläkin. Ei epäilystäkään - Annan monipuolisin ja paras albumi tähän mennessä!

1. Tähän me tultiin
2. Huojuva talo
3. Pohjoisen lilja
4. Anno Domini
5. Kuka saa sut nyt
6. Koskaan koskaan
7. Ne kutsuvat sua
8. Kissa kuumalla katolla
9. Pamela
10. Toisesta huoneesta
11. Kajaaanista pohjoiseen

* * * * *

Tera: Uusi veri

2007-11-20T11:36:00.000-08:00

Tera on jatkoa bändille Terapia, eikä pelkästää siksi että he soittavat Terapia biisejä keikoillaan vaan myös sen takia, että puolet bändistä on kotoisin kyseisestä yhtyeestä. Teran esikoisalbumi julkaistiin Maata näkyvissä -festareilla 2007, mutta sitä oli jo saatavilla aikaisemminkin. Levyn soundit muistuttavat paljon Terapian "K23" ja "Hoosianna" levyjen tyyliä. Levynjulkaisukeikalla tältä levyltä soitettiinki puolet biiseistä: "Antaa kesän tulla", "Sieluun", "Jumalan kansaa", "Kylmä kaveri", "Kutsu" ja "Uusi veri". Levyn biiseistä ei ole muuta pahaa sanottavaakaan kuin biisien "Lähelläsi" ja "Aamu saa" melodiat. Sanoitukset ovat tuttua Petri Lassila -laatua, joihin on totuttu Terapian aikana - eli tosi hyviä.

1. Kylmä kaveri
2. Antaa kesän tulla
3. Tämä maa
4. Sieluun
5. Ei menetettävää
6. Uusi veri
7. Jumalan kansaa
8. Harvempien sanojen mies
9. Kutsu
10. Lähelläsi
11. Aamu saa
12. Unelmat

* * *

PMMP: Puuhevonen

2007-11-20T11:24:00.000-08:00

PMMP eli Paulan ja Miran Molemmat Puolet päättää julkaista kolmen pitkäsoiton jälkeen ensimmäisen cover-albuminsa. Kyseistä albumia on sanottu lastenalbumiksi ja kai se pakko myöntää, että nämä melko lapsellisia ovatkin. Tosin ei PMMP koskaan ole lyriikoilla suuria odotuksia täyttänyt. Onni on sentään, että Paulalla ja Miralla on yhteensopivat lauluäänet ja että tässä levyllä on paljon hyviä lastenlauluja. Itselleni oli monikin tuttu, erityisesti "Mustan kissan tango", "Katinka", "Lörpötys", "Jospas minä kissan saisin" ja "Suojelusenkeli" ovat rakkaita kappaleita. Minulle tuntemattomista kappaleista "Puuhevonen" ja "Neljä kissanpoikaa" osuivat parhaiten. Vaikka kyseessä onkin lastenlevy, uskallan väittää että PMMP-fanit tätä lähinnä ostavat (mutta toissalta eihän tämä niin kaukana heidän musiikistaan olekaan...).

1. Puuhevonen
2. Jospas minä kissan saisin
3. Lörpötys
4. Katinka
5. Minä soitan harmonikkaa
6. Täti Monika
7. Etkö ymmärrä
8. Hyljätty nukke
9. Magdaleena
10. Neljä kissanpoikaa
11. Mustan kissan tango
12. Suojelusenkeli
13. Ihahaa
14. Pikku Lauri
15. Hyvin hiljaa

* * *

Anna Abreu: Anna Abreu

2007-08-24T03:35:00.000-07:00

Ennen tuntui, että Idols-kisasta pompahtaneet eivät osaa esiittää muuta kuin perusrokkia ja nyyhkypoppia, mutta viime kisasta nousseet tähdet ovat osoittaneet, että pystyvät toki muuhunkin. Arin levy oli metallia, Kristianin levyllä oli iskelmäklassikoita coveroituna... ja nyt Anna teki mukavan, pirteän albumin, joka sisältää musiikkia, joka tuo mieleen mahtavat lattarit Espanjasta, Portugalista ja Etelä-Amerikan maista. Täytyy sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt levyyn. Annan biisejä on toki pystynyt kuuntelemaan jonkin verran jo hänen My Space -sivuillaan, ja itsekin tuli tsekattua niitä välillä, parhaimpina jäivät sieltä mieleen kappaleet "Solta-Se O Beijo" ja "End of Love", jotka levylläkin sijoittuvat parhaimpien joukkoon listassani. Vaikka levyllä onkin kielenä pääasiassa englanti, niin pari biisiä on laulettu hmm.. olisiko portugaliksi? Joka tapauksessa levy on hyvä aloitus päivälle ja samoiten jos haluaa hyvää musaa rannalle. "Are You Ready" on levyn menevin kappale, ja uskon että siitä voisi tulla aikamoinen hitti myös ulkomailla. Levyn kaksi rauhallisinta kappaletta "Everywhere I Go" ja "Unsatisfiable" ovat myös hyviä - samoiten "Shame". Levyllä on monia eri tekijöitä, mutta pääosin he ovat suomalaisia. Kannattaa tsekata!

1. Are You Ready
2. Ivory Tower
3. Shame
4. Solta-Se O Beijo
5. How Could You Do It
6. Unsatisfiable
7. Contigo Corazón
8. End of Love
9. Bad Girl
10. Stressed Out
11. Everywhere I Go

* * * * ½

Emmi: Solitary Motions

2007-07-12T04:49:00.000-07:00

Emmi todella rokkasi monen suomalaisen (ja miksei myös ulkomaalaisen) sydämeen hitillään "Breakable". Menestystä tuli lisää, kun musiikkivideo "Crashing Down" pyöri TV:ssä moneen kertaan. Kappale kertoo Emmin henkilökohtaisista tuntemuksistaan, ja siinä on paljon tunteita mukana, niin positiivisia, mutta paljon enemmän on negatiivisia. On vaikea sanoa, että onko tämä musiikki poppia vai rokkia, luultavasti jotain siltä väliltä. Kappale "Solitary Motions" ei herättänyt suurta mielenkiintoa maailmalla eikä edes Suomessa, vaikka siitä edeltäjien tavoin tehtiin musiikkivideo. Kuitenkin, erinomainen debyytti tuntemattomuudesta nousseelta tytöltä! Hyvä Emmi!

1. Breakable
2. Every Drop Drowns You
3. Crashing Down
4. Green Car
5. Running Back to You
6. Butterfly
7. Left of Me
8. Wake Me Up
9. Don't Know Myself
10. Solitary Motions

* * * *

Heli Ruotsalainen: Tuulen suuntaan

2007-06-25T04:43:00.000-07:00

Heli Ruotsalaisen esikoisalbumi starttaa mukavalla kappaleella "Rauhaton", joka ensikuulemasta astii tuntuu mukavalta korvissa. "Kukkamekko" on myös kiva hittibiisi, samoin nimikkoraita "Tuulen suuntaan". Alku on rennon kuulosta iskelmää, joskin vähän perinteistä. Loppua kohti onneksi homma parantuu alkaen hienosta biisistä "Illan varjoon tiemme johtaa". "Onnen pisaroita" on hieno duetto Mikko Mäkeläisen kanssa, ehdottomasti levyn iloisin kappale! "Unelmani" alkoi kuulostaa hyvältä vasta muutaman kerran kuuntelun jälkeen, mutta sitä tuleekin kuunneltua sitten oikein kunnolla. Janne Halmelan säveltämä ja Kikka Laitisen sanoittama ja säveltämä biisi "Oljenkorsia ruutupaidassa" yllätti positiivisesti parin kuuntelukerran jälkeen. Biisissä on kivat, melko omaperäiset sanat. Levyllä on tehnyt biisejä myös mm. Heli Ruotsalainen itse, Pertti Haverinen ja Ilkka Vainio. Loistava debyytti, jään odottelemaan Helin uran seuraavia pitkäsoittoja.

1. Rauhaton
2. Kukkamekko
3. Tuulen suuntaan
4. Kristian
5. Mitä jää
6. Illan varjoon tiemme johtaa
7. Onnen pisaroita
8. Unelmani
9. Milloin sydän ymmärtää
10. Oljenkorsia ruutupaidassa

* * * * *

Ari Koivunen: Fuel for the Fire

2007-06-15T03:31:00.000-07:00

Ari ponkaisi julkisuuteen Idolsista antaen aivan mahtavan esityksen mm. Sonata Arctican "FullMoon", Soundgardenin "Black Hole Sun" ja The Scorpionsin "Still Loving You" -kappaleista. Levyn anti on noiden kappaleiden tavoin sopivan raskasta Arille. Olisin kyllä toivonut vähän haasteellisempaa musiikkia, koska Arilla olisi siihen selkeä mahdollisuus. Joka tapauksessa levy on hyvin tehty ja se on saanut nimekkäitä kirjoittajia, kuten Tony Kakon Sonata Arcticasta, jonka käsialaa on levyn kiistatta paras ja haastavin biisi "Losing My Insanity". Sen sijaan Timo Tolkin kirjoittama "Angels Are Calling" on levyn huonoin biisi. Biisin nimeksi olisi sopinut paremminkin "Angels Are Crying", sillä tekisi mieli itkeä kun kuulee biisin. Totuus on, että Tolkki ei ole kirjoittanut hyvää biisiä sitten "Hunting High And Low", joka julkaistiin aikoja sitten. Olen varma, että Timo Kotipelto olisi kirjoittanut paljon paremman biisin kuin Tolkki. Tämä kun on semmoinen "lässyn lässyn biisi". Toinen vähän kuivahko kappale on "Don't Try to Break Me", joka lämppää hyvin enkelin kutsua. Levyn selvästi paras ehdokas radiobiisiksi on "Hear My Call", jota onkin soitettu jo monet kerrat. Myös alun vahva kappale "God of War" kolahti meikäläiselle muutaman kerran jälkeen. Albumin parhaat kappaleet ovat kuitenkin "Stay True" ja jo aiemmin mainittu "Losing My Insanity", jotka molemmat rokkaavat oikein kunnolla. "Stormwind", nimikkokappale, ja "Our Beast" ovat myös hyviä kappaleita, mutta "I Fly" -kappaleessa häiritsee sen läheisyys Stratovariuksen tyyliä. Loistava debyytti Arilta joka tapauksessa. Levy täyttää varmasti monen odotukset.

1. God of War
2. Hear My Call
3. Fuel for the Fire
4. Don't Try to Break Me
5. Angels Are Calling
6. I Fly
7. Our Beast
8. Losing My Insanity
9. Stay True
10. Stormwind
11. Heartstealer

* * *

Laura Voutilainen: Kosketa mua

2007-05-07T09:33:00.000-07:00

Siinä missä Laura Voutilaisen kolme ensimmäistä levyä ovat klassikoita kaikki, niin ei tämä "comeback to iskelmä" -albumi ole sen huonompi. Aluksi tosin, kun näin levyn kaupassa, ajattelin, että kai sen voi kuunnella. Tosin, ekalla kerralla ei avautunut yksikään kappale, lukuunottamatta radiosta kuultuja biisejä "Kosketa mua" ja "Rakkautta ei piiloon saa". Melkein jo hylkäsin koko albumin, mutta eräs ystävistäni sanoi, että se on hyvä albumi. No, päätin vielä kuunnella, ja hei! Tämä albumi on sittenkin hyvä! Tokalla kerralla avautuivat "Vaarallinen yllätys", "Aurinkokesä" ja "Vedet kirkastaa". Kolmannella kerralla sitten albumi olikin ihan kolmen ensimmäisen veroinen. Tämä on hieno paluu Laurasta eli rockista takaisin Laura Voutilaiseen eli iskelmään! Tosin, ei tämä ihan samankaltaista ole kuin debyytin meno, mutta kuitenkin hyvä osoitus Laura Voutilaiselta taas! Monet biiseistä ovat todella herkkiä. Levyjen biiseillä on ollut monia eri tekijöitä, mutta kuitenkin levy on hyvä kokonaisuus. Ainoastaan, viimeinen biisi "Take A Chance" pilaa kokonaisuuden englanninkielisellä popillaan. "Kosketa mua" olisi ollut niin paljon parempi ehdokas Suomen euroviisukarsintafinaaliin! No, mennyt on mennyttä, ja tuloksena kuitenkin hieno levy! Hieno, positiivinen levy!

1. Rakkautta ei piiloon saa
2. Vaarallinen yllätys
3. Tiedän sen
4. Aurinkokesä
5. Timanttinen tähti
6. Kosketa mua
7. Tunnet sen
8. Valmiina
9. Vedet kirkastaa
10. Aikuiselämää
11. Take a Chance

* * * ½

Johanna Pakonen: Kosketus jää

2007-04-25T08:49:00.000-07:00

Johanna Pakosen uutta albumia odotettiinkin vuoden verran ennen kuin se julkaistiin. Tulos kuitenkin näyttää ensin jäävän aika laihaksi. Vaikka levyllä onkin paljon biisejä, niin monet niistä ovat aika perusiskelmää. Ajoittain päästään ihan hyväänkin tunnelmaa, lähinnä biiseissä "Kosketus jää", "Peilipallo", "Kerta viimeinen", "Valoa pimeään" unohtamatta loistavaa duettoa "Sovinnon menneen kanssa teen". Onhan Johannalla toki mahtava ääni, mutta sekään ei auta jos suurella osalla kappaleista ei ole mitään ihmeellistä annettavanaan. On hienoa, että levylle on otettu molemmat euroviisubiisit "Kerta viimeinen" ja "Liian monta yötä yksin". Maaritin tunnetuksi tekemä hitti "Ei vaadi paljon vaan kaiken" ei minun korvaani oikein Johannan laulamana istu aluksi eikä myöskään viimeinen biisi "Valkoinen maa", joka on joululaulu. Lopulta kuitenkin palaset loksahtavat yhteen siinä 10. kuuntelukerran jälkeen ja levystä tulee suunnilleen samanlainen klassikko kuin "Anna yksi yö" -albumista.

1. Kosketus jää
2. Peilipallo
3. Sovinnon menneen kanssa teen
4. Odotin kauan
5. Hetki vain
6. Jos rakkaus ei saavukkaan
7. Kultareunat
8. Kerta viimeinen
9. Liian monta yötä yksin
10. Ei vaadi paljon vaan kaiken
11. Tahdon tuoksuas hengittää
12. Niin kuin tulis kotiin
13. Valoa pimeään
14. Valkoinen maa

* * * * ½

HB: Can You Road? [DVD]

2007-04-16T09:07:00.000-07:00

HB:n uutukaista DVD:tä Maata näkyvissä 2006 -festareilta odotin kauan, yli kaksi kuukautta, mutta se oli odotuksen väärtti. Olin itse katsomassas kyseistä keikkaa, ja mielestäni se oli todella hyvä. Siksi olinkin innoissani, kun kuulin, että se julkaistaan DVD:llä ja mahdollisesti jotain muuta extraa. Johannan ääni sopii erittäin hyvin bändin musiikkiin, niin "Uskon puolesta" kuin "Enne" -levylläkin. Vaikka keikassa onkin vain kaksi ekan pitkäsoiton biisiä ("Vain yksi mahdollisuus" ja "Himoa"), niin extroissa niitä kuitenkin on 5 lisää, ja kivana lisänä vain sinkkuna julkaistu biisi "Turhaa tärinää?". Itse keikka on kuvattu todella hyvin. Koko bändi soittaa todella ammattitaitoisesti, Johanna laulaa todella kauniisti ja itsevarmasti biisit ja nurkassa oleva huiluorkesteri hoitaa asian todella hyvin. Kaikki tuntuu loksahtavan kohdalleen eikä kukaan mokaa mitään. Tunnelma on aivan katossa, ja Johanna ja kumppanit ottavat hienosti yleisönkin mukaan kaikkine kännykkävalotemppuineen ja muineen. Mainitsemisen arvoinen on keikan alkaminen paukkeella ja räjähdyksillä, joka totisesti herättää jokaisen mielenkiinnon artistiin. Rummut kuuluvat todella hyvin keikalla ja harvinaista kyllä, minun tuli seurattua rumpalin työskentelyä todella paljon. Monissa DVDeissä on se vikana, että kaikkia muita kyllä näkyy paitsi rumpali tai sitten rumpali näkyy vain hyvin kaukaa. Tällä DVD:llä se on onnistuttu välttämään ja kaikkia muusikoita näytetään varmasti tarpeeksi ja samoiten näytetään myös yleisöä. Ehkä yksi loistavimmista ideoista DVD:llä oli laittaa englanninkielinen käännös tekstitykseksi ja koko valikonkin saa myös englanniksi, jos haluaa. Keikat -osiosta löytyy 8 livevetoa lisää. Vaikka kyseisten taltiointien taso ei ole kovin iso, niin siitä saa hyvän käsityksen HB:n aikaisempiin keikkoihin. Galleria-osuus vähän tökkii musiikin osalta, mutta se on vain pieni haitta. Can You Road? -dokumentti on sinänsä ihan huvittavaa katseltavaa, mutta myös kamalaa ajateltavaa, kun muistaa että "Hei se on totta...". Keikkabussin tarina on aika kaamea. Itse olisin mieluusti laittanut Johannan puheen keikan aikana varsinaiseen osioon enkä ekstramateriaaliksi, mutta onhan tämäkin ihan ymmärrettävä ratkaisu. DVD:ltä löytyy myös traileri DVD:seen, mutta en oo kyllä nähnyt missään sitä. Ihan kelpo pakkaus joka tapauksessa!

HB LIVE AT TURKUHALLI
1. Herralle kiitos
2. Kunnia
3. Valvokaa
4. Vain yksi mahdollisuus
5. Uskon siemen
6. Himoa
7. Hanki elämä
8. Herralle kiitos

EXTRAT
- Can You Road?
- Historia
- Galleria
- Keikat
Hän puhuu (2002)
Tee mulle (2002)
Uskon puolesta (2003)
Himoa (2004)
Valvokaa (2005)
Turhaa tärinää? (2005)
Herralle kiitos (2006)
Taivaaseen? (2007)
Poistetut kohdat
- Turku palaveri
- Can You Road? part 2
- Speaker's corner
- Janne on spot
Traileri
Tekijät

* * * * ½

Hanna Pakarinen: Lovers

2007-02-16T05:58:00.000-08:00

Ystävänpäivänä (rakastavaisten päivänä) 14.2.2007. on ihan kiva julkaista albumi, jonka nimi on "Lovers", tosin olen kuullut, että se oli vain sattumaa. "Lovers" jatkaa kahden ensimmäisen albumin linjaa eli on rokkaava ja Hanna laulaa tosi hyvin. Jotkut biiseistä yllättävät positiivisesti, mutta muutama kappale, kuten "Free" ja "Tell Me What to Do" ovat niin peruskamaa, että niitä ei jaksa kuunnella. Euroviisukarsinnoissa mukana ollut biisi "Leave Me Alone" alkaa kuulostaa muutaman kerran jälkeen ihan mukavalta, tosin levyllä on muutamia samantasoisia kappaleita, tarkoitan biisejä "Lovers", "It Ain't Me", "Go Go", "Heart Beating Steady" ja "You Don't Even Know My Name". Viimeinen kantrivaikutteinen kappale "Hard Luck Woman" on mukava lopetus, vaikka ei niitä parhaimpia Hannan kappaleita olekaan.

1. It Ain't Me
2. Go Go
3. Leave Me Alone
4. Tell Me What to Do
5. You Don't Even Know My Name
6. Heart Beating Steady
7. Tears You Cry
8. Free
9. It Ain't Gonna Happen
10. Lovers
11. Hard Luck Woman

* * *

Christine Guldbrandsen: Christine

2007-02-16T05:47:00.000-08:00

Christine Guldbrandsen on tuttu joillekin suomalaisille ja muille eurooppalaisille euroviisuista 2006, jossa hän edusti Norjaa kappaleella "Alvedansen". Kyseinen kappale löytyy myös tältäkin levyltä, tosin vähän pitempänä ja erilaisempana. Versioilla on jonkin verran eroa, mutta ei ole helppoa sanoa, että kumpi on parempi. Levyn kappaleet ovat pääosin norjaksi, ainoastaan "Dove" ja "Journeys Song" on laulettu englanniksi. Levy jatkaa samaa linjaa kuin kaksi aikaisempaa levyä "Surfing in the Air" ja "Moments", vähän etnisempänä kylläkin. Minulle tuli mieleen pohjoismaalaiset kansanlaulut monestakin kappaleesta. Levyn ensimmäinen puolisko on jonkin verran reippaampi kuin jälkimmäinen, mutta sinänsä levy on hyvä kokonaisuus, että sitä tekee mieli kuunnella, mm. kappaleet "Den Dag Kjem Aldri", "Langt Bortenfor" ja "Timeglasset" tarvitsevat aikaa avautuakseen kunnolla, mutta kappaleet "Mellom Himmel Og Jord", "Tampen Brenner" ja "Dansekjolen" avautuvat erittäin helposti. Hieno kolmas albumi Christinelta!

1. Dansekjolen
2. Langt Bortenfor
3. Tampen Brenner
4. Alvedansen
5. Mellom Himmel Og Jord
6. Spindelvev
7. Den Dag Kjem Aldri
8. Journeys Song
9. Timeglasset
10. Dove

* * * *

Rauli Badding Somerjoki: Täss on Rauli, moi! [kokoelma]

2007-02-12T07:30:00.000-08:00

Rauli "Badding" Somerjoki kuuluu kiistatta sekä suomalaisen iskelmän että suomaisen rokin kärkinimiin. Vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 15 vuotta, hän on edelleen koko kansan rakastama säveltäjä, muusikko, sanoittaja ja laulaja. Pidän häntä ehdottomasti parhaana suomalaisena miesiskelmäartistina kautta aikojen! Tämä kokoelma on loistava otanta Rauli Somerjoen tärkeimmistä biiseistä. Rock-klassikot kuten "Bensaa suonissa", "Näin käy rock'n'roll", "Ja rokki soi", "Mä jäin kii" lisättynä iskelmäklassikoilla kuten "Paratiisi", hänen suurin hittinsä "Tähdet tähdet", "Laivat", "Ikkunaprinsessa", "Suukko vain", "Yön hiljaisuudessa", "Moody River" jne. ovat täydellistä kuunneltavaa niin bussilla (tai autolla) matkustaessa, koti-iltaa viettäessä, romanttista iltaa viettäessä tai ihan muuten vaan. Somerjoen mahtava ääni saa kenet tahansa sydämen sykkimään, varsinkin naisen eli tämä kokoelma kannattaa ilman muuta hankkia!

CD1:

1. Nuori rakkaus
2. Tällainen hupsu
3. Oi kuu
4. Valot
5. Sulamit
6. Pilvet karkaa, niin minäkin
7. Bensaa suonissa
8. Mun sormuksein
9. Yö sun kanssas
10. Mikset nuku sisko pieni
11. Ja rokki soi
12. Fiilaten ja höyläten
13. Paratiisi
14. Teinienkeli
15. Öitten neidot
16. Näin käy rock'n'roll
17. Suukko vain
18. Mä jäin kii
19. Surrender: Antaudu, rakkain!
20. Aamuöiseen sateeseen

CD 2:

1. Laivat
2. Rakkauden kiertokulku
3. Kaita polku
4. Ikkunaprinsessa
5. Nukkuja kaunein
6. Kuihtuu kesäinen maa
7. Ensimmäisenä iltana
8. Paras haihtua vaan
9. Lähdön hetkellä
10. Moody River
11. Yön hiljaisuudessa
12. Pellavapää
13. Illan varjoon himmeään (Kaipuuni tango)
14. Tähdet tähdet
15. Suon kulkija
16. Salainen rakkaus
17. Saanhan viimeisen tanssin
18. Ilta-aurinko
19. Kaunis maailma
20. Tosi rakkaus

* * * * *

Leena Vanamo: Sua kaipaan

2007-02-05T05:55:00.000-08:00

Monelle ei varmasti sano nimi Leena Vanamo mitään. Ei minullekaan sanonut ennenkuin sain hänen musaansa käsiini. Syy on varmasti se, että hän ei julkaissut kuin yhden kokopitkän levyn uransa aikana ja senkin 80-luvulla. Täytyy sanoa, että yllätyin positiivisesti kun kuuntelin tätä albumia. Vaikka huippubiisejä ei ole kuin pari, niin levy on kokonaisuutena hyvin tasainen elämys ja se on mukava kuunnella kokonaan. Levyn tunnetuimpiin biiseihin kuuluu "Viet itsekontrollin" ja "Tykkään susta". Toki erityisesti Carola-fanit tunnistavat viimeisen kappaleen "Miki", joka on käännös kappaleesta "Mickey". "Haluan vain sun" on ehdottomasti levyn paras kappale. Siinä on Leenan lisäksi Frederik laulamassa ja äänet sopivat todella hyvin yhteen.

1. Viet itsekontrollin
2. Sua kaipaan
3. Me ainoastaan
4. Myyty mies
5. Yö
6. Haluan vain sun
7. Tykkään susta
8. Sä luoksein jää
9. Naapurin pojat
10. Sinut vain
11. Ihan okei
12. Meil' meni bänks
13. Miki

* * * ½

Merja Rantamäki: Luonnonluoma

2007-02-05T05:36:00.000-08:00

Merja Rantamäen ensimmäiset kolme levyä ovat kiistatta Suomen iskelmämusiikin klassikoita, mutta tämä neljäs levy on selkeästi heikompi. Alussa on toki hienot kappaleet "Luonnonluoma" ja "Maailman tiet" sekä "Kasvaa vielä puut", mutta ne ovatkin alkupuoliskon ainoat mainitsemisen arvoiset kappaleet. Loppupuolisko on selkeästi parempi, ja mainittakoon, että "20 suosikkia" -kokoelmalla pääsi biisit "Viimeinen valssi" ja "Muista kirjoittaa". Toki tästä levyltä olisi enemmänkin voinut ottaa, vaikka levy ei aivan parasta Merjaa olekaan. "Tule lähellein" jäi mieleeni aivan erityisesti tältä levyltä. Merjalla on hyvä ääni ja hän laulaa taitavasti.

1. Luonnonluoma
2. Maailman tiet
3. On tuolla maa
4. Kasvaa vielä puut
5. Enää menneitä muistele en
6. Sulle lauluna annan lämmön sydämen
7. Tule lähellein
8. Muista kirjoittaa
9. Sinua varten
10. Taivas saa pilvensä kantaa
11. Ei muutu rakkaus milloinkaan
12. Viimeinen valssi

* * * ½

Merja Rantamäki: Parhaalle ystävälle

2007-01-31T08:02:00.000-08:00

Merja Rantamäen kolmas albumi on edeltäjiensä tavoin korkeatasoinen ja sisältää monia hienoja, paikoitellen nerokkaitakin kappaleita. Aloituskappale "Kittilään" kuuluu minun suosikki-iskelmäkappaleisiini, samoin kuten "Niin opetti mua Sokrates". Ehkä suurin hitti tällä albumilla oli "Sinne", mikä on mielestäni vähän yllättävää, sillä se ei ole ollenkaan levyn parhaimpia kappaleita, ehkä vähön yksinkertainen, tosin ei huono missään tapauksessa. "Pienen maalaistalon emäntä" ottaa kantaa naisten ja miesten väliseen tasa-arvokysymykseen ja biisi itsessään on todella hieno! "Kiven alla" sanoituksessa puhutaan parisuhteen muodostamisen vaikeudesta (ja helppoudesta), ja se jäikin minulle mieleen, koska itsekin pohdin samoja kysymyksiä. Levyn nimikkoraita on yllättävän vaisu, ja "Jos nuoruutta sä voisit ymmärtää" oli vähän kliseinen. Onneksi mukana on sellaisia sanoitukseltaan mielenkiintoisia kappaleita, kuten "Niin opetti mua Sokrates", "Pienen maalaistalon emäntä" ja "Kaikki mukaan humppaamaan".

1. Kittilään
2. Rakkaus ei ole leikki
3. Kiven alla
4. Koskaan rakkaus kuole ei
5. Pienen maalaistalon emäntä
6. Sinne
7. Niin opetti mua Sokrates
8. Parhaalle ystävälle
9. Kaikki mukaan humppaamaan
10. Loppumattomiin
11. Jos nuoruutta sä voisit ymmärtää
12. Voitit jälleen

* * * * ½

Merja Rantamäki: Tyttö maalta

2007-01-31T07:56:00.000-08:00

Merja Rantamäen toinen albumi alkaa todella lupaavasti kahdella hienolla biisillä, joista toinen eli "Lintu ja lapsi" on kuultu myös Katri Helenan laulamana. Merjan ääni suorastaan salpauttaa hengityksen - niin taitava hän on laulamaan. Vähän erikoinenkin biisi "Gong-gong" jäi mieleen erityisesti, vaikka se ei levyn parhaimpia olekaan. "Katso huomiseen" ja "Uni" eivät vakuuttaneet, mutta sen sijaan "Kaiken a ja o", "Oon tyttö maalta" ja "Rahatonta onnea" kylläkin. Myös rauhallisempi "Kaipaan sinne takaisin" on loistava. Sanoitukset ovat ajoittain jopa nerokkaitakin ja levyä on mukava kuunnella! "Niinkuin kesälinnut" on mukava lopetusbiisi ja levy on kokonaisuudessaan erittäin hyvä.

1. Sain riemun takaisin
2. Lintu ja lapsi
3. Sinulle rakas
4. Gong-gong
5. Kaipaan sinne takaisin
6. Katso huomiseen
7. Kaiken a ja o
8. Oon tyttö maalta
9. Uni
10. Elävä vesi
11. Rahatonta onnea
12. Niinkuin kesälinnut

* * * *

Merja Rantamäki: Mä mistä löytäisin sen laulun

2007-01-26T06:11:00.000-08:00

Merja Rantamäki muistetaan yhtenä iskelmätaivaan kirkkaimista tähdistä 70- ja 80-luvun taitteessa. Hänen hieno, kaunis, vahva, mutta herkkä äänensä saa melkein jokaisen iskelmädiggarin jalat värisemään. Tämä on hänen devyyttinsä, ja melkein varmuudella voi sanoa, että myös hänen paras albuminsa. Jokainen on varmasti kuullut klassikoksi muodostuneen nimikkoraidan, mutta levyllä on monia muita mahtavia biisejä, kuten "Jossain", "Koivun alla kello kahdeksan" ja "Kun vain saisin sun". Huonoja kappaleita levyllä ei oikeastaan ole, mutta toisinaan kappaleet "Muistoja Alajoelta" ja "Petsamoon" tylsistyttävät. Albumi on sinänsä muuten ihan kiva kokonaisuus. Loppu on loistava, kun se päättyy kolmeen klassikkokappaleeseeen.

1. Mä mistä löytäisin sen laulun
2. Sä muistatko aikamme sen
3. Se aika entinen
4. Kun vain saisin sun
5. Ruusu
6. Vain puoli tuntia
7. Koivun alla kello kahdeksan
8. Muistoja Alajoelta
9. Petsamoon
10. Ei se peli käy
11. Veit sydämen
12. Jossain

* * * * ½

Cat Cat: Parhaat [kokoelma]

2007-01-02T04:30:00.000-08:00

Cat Cat tunnetaan varmasti parhaiten euroviisuhitistään "Bye Bye Baby", joka löytyy tältä kokoelmalta sekä suomenkielisenä että englannin kielisenä. Cat Cat on kuitenkin paljon muuta kuin vain yksi hitti. Monille tulee varmasti mieleen myös hitit "Yksin sateeseen" ja "Kyyneleet", jotka minäkin tunnistin, vaikken bändiin hirveästi ollut aikaisemmin perehtynytkään. Myös Blondien "Call Me" -kappaleesta tehty käännösbiisi "Soita mulle" on monille varmasti tuttu. Einin tunnetuksi tekemä "Viides kevät" on niin ikään koveroitu tällä levyllä. Vaikka olenkin Eini-fani, niin en ole hänen versiostaan niin kauheasti välittänyt. Cat Cat on tehnyt biisistä paljon reippaamman ja iloisemman, vaikka surullinen kappalehan tuo on. Levyllä on paljon iloista diskoiskelmä-meininkiä, jota parhaiten kuvastavat biisit "Uni" ja "Enkeli". Levyllä on monessa kappaleessa tunnetta ja jopa "Careless Whisper" on käännetty ("Kuiskaus"). Levyltä löytyy vain kaksi mielestäni heikkoa kappaletta "Tee päivistäni yöt" ja "Vie", josta on tehty aivan liian pitkä. Levystä kuitenkin välittyy hieno fiilis ja se on upea kuunnella vaikka kerralla kokonaan!

1. Bye Bye Baby
2. Yö ja päivä
3. Enkeli
4. Kuiskaus
5. Jos katsot taaksesi
6. Piirtelet mun sydämeen
7. Kyyneleet
8. Elämänrihkamaa
9. Uni
10. Tee päivistäni yöt
11. Viides kevät
12. Soita mulle
13. Eilinen
14. Vie
15. Yksin sateeseen
16. Tähdenlento
17. Hyvästi
18. Bye Bye Baby (eng.)

* * * * ½

Anna Eriksson: Anna joulu [joululevy]

2007-01-02T04:22:00.000-08:00

Kun ensimmäisen kerran kuulin Annan joululevyn, niin en oikein välittänyt siitä, ehkä myös siksi, että en pitänyt aikaisemmin joululevyistä. Viime jouluna kuitenkin päätin tutustua tähän tarkemmin ja kävi ilmi, että tässä on todella mahtavia joululauluja! Jo heti avauskappaleet "Tule joulu uudestaan" ja "Anna joulu" iskevät suoraan sydämeeni! "Tonttuvanhus" sen sijaan ei, mutta en oikein hirveästi välitäkään joulupukkiin ja tonttuihin viittaavista biiseistä enää. Sen sijaan hengelliset joululaulut, joita tässäkin on muutama sekä yleisesti joulusta kertovat biisit ovat minun makuuni. Annan joululevyä on kiva kuunnella, koska se on rento ja Annalla on hyvä ääni. Kappaleet ovat nerokkaita ja mukana on paljon minulle aikaisemmin tuntemattomia joululaluluja!

1. Tule joulu uudestaan
2. Anna joulu
3. Tonttuvanhus
4. Seimi ja risti
5. Nykyajan joulu
6. Joulun joutsen
7. Ave Maria
8. Lumilyhty
9. Sata joulukuusta
10. Oi pukki, oi pukki
11. Käy kansat seimen luo
12. Hyvän tahdon juhla
13. Jouluristeilyllä
14. Lapsenmieli
15. Ave Maria

* * * ½

Elina Vettenranta: Sydänten yö

2006-11-24T08:48:00.000-08:00

Elina tunnetaan parhaiten varmasti tangokuningattarena vuodelta 2006, mutta myös äitinä, vaimona, uskovaisena ja Einin "kaksoisolentona". Lehdissä jokainen suomalainen on varmasti törmäänyt häneen, ovathanvarsinkin iltapäivä- ja aikakausilehdet suorastaan ottaneet asiakseen kertoa hänestä Suomen kansalle. Radiossa soineet sinkkubiisit "Sydänten yö" ja "Tulisitko" on tietenkin otettu mukaan levylle, mutta löytyy levyltä toki muitakin hienoja biisejä, kuten "Tän maan isä antoi" ja "Tähdenlento". Levy on sinänsä mielenkiintoinen, että iskelmän lisäksi löytyy mm. kantria kappaleesta "Elämäntanssi", ja se tuokin mieleen jonkun LeAnn Rimesin ensimmäisen albumin "Blue" kappaleista. Vaikka ulkonäöltään Elina tuo mieleen Einin, niin musiikillisesti sekä ääneltään vertaisin häntä lähinnä Kaija Koohon. Elinalla on upea, kaunis ääni ja laittaisen hänet aikaisempien kuninkaallisten kuten Arja Korisevan, Eija Kantolan ja Johanna Pakosen joukkoon, niin tasokas hän on. Suurelta osaltaan levy ei ehkä ole niitä omaperäisempiä, mutta onpa ainakin todella hyvin tehty ja sisältää joitakin erikoisuuksia, kun siihen tarkemmin tutustuu ajan kanssa. Itse olen kuunnellut levyn moneen kertaan ja on alun jälkeen säilyttänyt tasonsa. Rohkea veto on paremmin Fredin versiona tunnettu "Kolmatta linjaa takaisin". Aivan varmasti monet sanovat, että alkuperäinen on kuitenkin alkuperäinen. Niinhän se on. Mutta tämä versioon kuitenkin parempi. (Tunnustan, että en on erityisemmin Fredi-fani). On levyllä toki yksi kunnon tango-kappalekin "Ensi yönä", joka menee samaan sarjaan kuin "Yöt, illat elokuun" ja "Yön kuningatar" ja monet muut klassikot eli tykkään tosi paljon! Toivon mukaan tämä levy saa arvoisensa vastaanoton eikä Elina jää tähdenlennoksi!

1. Sydänten yö
2. Tän maan isä antoi
3. Elämäntanssi
4. Tähdenlento
5. Koditon
6. Ensi yönä
7. Tulisitko
8. Maailmain uusiksi laitoit
9. Kadotin tien
10. Ota minut
11. Kolmatta linjaa takaisin

* * * ½

Leena Niinimäki: Monet kasvot

2006-11-24T08:46:00.000-08:00

Leena Niinimäki on yksi niistä suomalaisista laulajista, joilla on todella kaunis ja puhdas ääni!Heti kun kuulin kappaleen "Valosi minulle tuo", rakastuin hänen ääneensä! Hän laulaa todella tunteellisesti kaiken lisäksi. Minulle Leena tuo mieleen äänensä ja musiikkityylinsä puolesta mieleen norjalaisen Christine Guldbrandsenin. Laulujen sanat tuovat helposti mieleen Jumalan, en tiedä johtuuko se siitä, että laulut ovat rakkaudesta, mutta toisaalta se voi johtua jo biisien nimistä, kuten "Valosi minulle tuo", "Oikotie", "Tule sellaisena kuin olet" ja"Kuin luonnonvoima sä oot". Tämä on kyllä yksi niistä albumeista, joista joko tykkää tai ei. Leenasta olisi voinut tulla uusi Suomen Sarah Brightmann, jos onnettaret olisivat käyneet hänen puolelleen. Kappaleet on tehnyt Kari Kuuva, lukuunottamatta Leenan omaa sanoitusta/sävellystä "Niin monta yötä". Levyllä löytyy lisäksi duetto Kari Kuuvan kanssa "Sade on täynnä odotusta".

1. Valosi minulle tuo
2. Taiteet ja tunteet
3. Kuin luonnonvoima sä oot
4. Unettomien aurinko
5. Niin monta yötä
6. Lentää sain
7. Puhu kultasein
8. Sade on täynnä odotusta
9. Jäätyneet nuput
10. Tule sellaisena kuin olet
11. Talo, jossa asuit
12. Oikotie

* * * *

PMMP: Leskiäidin tyttäret

2006-11-20T08:16:00.000-08:00

Sanotaan, että kolmas albumi on yleensä se vaikein ja PMMP:n tapauksessa se pitää todella paikkansa: Helppoja kappaleita ei ole paljon. Ehkä ainoat todella helpot kappaleet ovat "Taiteilia" ja sinkkunakin julkaistu "Henkilökohtaisesti". Olen kuullut ainakin parilta taholta, että PMMP:n musiikki kuulostaa nykyään Leevi And The Leavings -bändiä. Itse en aivan allekirjoita tätä. Toki "Henkilökohtaisesti" muistuttaakin Leeviä, mutta muut kappaleet eivät oikeastaan. Vaikutteita on selvästi monelta bändiltä. PMMP:n biiseissä on sanomaa entisiä albumeja enemmän. "Joku raja" ottaa kantaa väkivallan käyttöön ja "Taiteilia" taitiljoiden elämään. Levyllä on selvästi paljon annettavaa ja varmasti pikku hiljaa avautuu enemmän ja tuntuu paremmalta. Tahtoisin nostaa erityisesti kappaleen "Kohkausrock", jolla on nopea ja agressiivinen alku ja loppu sekä keskeltä aika mielenkiintoisen kuuloinen. Kaikki tämän levyn biisit ovat aika hienoa kuunneltavaa ja lopuksi nimikkokappale rauhoittaa.

1. Joku raja
2. Kiitos
3. Kesäkaverit
4. Henkilökohtaisesti
5. Taiteilia
6. Päät soittaa
7. Onko sittenkään hyvä näin
8. Tässä elämä on
9. Kohkausrock
10. Leskiäidin tyttäret

* * * *

Sonata Arctica: The Collection [kokoelma]

2006-11-20T07:39:00.000-08:00

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä kokoelma on tehty pääasiassa suomalaisille. Sen huomaa jo siitä, että Tony Kakko on selittänyt tarinat joka kappaleesta suomeksi! Voisi myös kuvitella, että tämä kokoelma on tehty melkein kuin minua varten, mutta varmasti se on vain kaunis sattuma. Tämän levyn biisit ovat todella järkevästi valittu, sillä juuri nämä biisit ovat niitä hittibiisejä, joista Sonata Arctica on tunnettu. Levyllä ovat niin sinkkubiisit "UnOpened", "Wolf & Raven", "Last Drop Falls", "Victoria's Secret", "Broken", "Don't Say a Word", "Replica 2006" kuin radiohitti "Tallulah" ja keikoille tuhanneksti esitetyt kappaleet "The Cage", "My Land", "FullMoon", "Kingdom for a Heart", "Black Sheep". Ainoastaan jäin kaipaamaan kappaletta "The End of This Chapter" tälle kokoelmalla, aivan kuten sinkkubiisiä "Shamandalie" (,mutta sitä ei saatu levysopimusten takia). olisihan Sonata Arcticalla toki ollut paljon hyviä biisejä, kuten "The Misery" "Gravenimage", "Weballergy" ja "Blank File", mutta joistakin on tingittävä. Iloisia yllätyksiä ovat "San Sebastian (revisited)" ja "The Ruins of My Life", jotka on valittu lähinnä siksi, kun ovat niin loistavia. Eclipticalta on valitu 6 biisiä, Silencelta 5, Winterheart's Guildilta 4 ja Reckoning Nightilta 2 biisiä. "My Land" ja "Replica" on äänitetty uudestaan niin, että ne muistuttavat keikoilla esitettäviä versioita, mm. "My Land" on saanut alkupäähän rumpusoolon ja "Replicasta" on poistettu loppu. Mielestäni "Replica" on suunnilleen samaa tasoa kuin Eclipticallakin, mutta "My Land" on vähän parempi.

1. The Ruins Of My Life
2. 8th Commandment
3. Don't Say A Word (single edit)
4. Victoria's Secret
5. Tallulah
6. Wolf & Raven
7. Black Sheep
8. Broken
9. Kingdom For A Heart
10. FullMoon
11. My Land (2006 Re-make)
12. The Cage
13. Last Drop Falls
14. Unopened
15. San Sebastian (Revisited)
16. Ain't Your Fairytale
17. Replica (2006 Re-make)

* * * * ½

Kikka Laitinen: Sydän valvoo

2006-11-06T07:50:00.000-08:00

Kikka Laitisen toinen sooloalbumi jatkaa suunnilleen samoja linjoja kuin ensimmäinenkin, mutta vähän enemmän on siirretty rokista iskelmä puolelle. Jo avausraidat "Mä luoksesi tahdon tulla" ja "Omenapuut" ovat biisejä, jotka olen useammin kuin kerran kuullut radiosta. Molemmat biisit jäävät myös helposti soimaan mieleen. Vähän rauhallisempi "Jos tahdot kunnon naisen" osuu suoraan asian ytimeen 'Jos tahdot kunnon, kunnon naisen - sä oot silloin kunnon, kunnon mies' kertoo hyvin vastauksen yhteen rakkauden tärkeimmistä kysymyksistä. "Sydän valvoo" on ehkä "jännin" raita koko levyllä, sillä siinä on mukana aavistus jazzia. "Universumin suudelma" ja "Runoilijan rukous" ovat molemmat sanoitukseltaan tosi hyviä kappaleita. Itse asiassa täytyy sanoa, että lyriikat ovat Kikka Laitisen vahvin puoli. "Hyväilyt ja kaikki hymyt" on mukava rauhallinen biisi ja sen jälkeen on hyvä jatkaa biisillä "Keinutan sua yön". "Ethän kesyynny koskaan" tarjoaa jo selvää iskelmää. Loppu ei tarjoa suuria yllätyksiä, mutta "Oljenkeltainen kuu" hämmästyttää kaikilla noitarummuilla ja voodoo-tansseilla sanoituksessa. "Myös ukonilmalla" on levyn ainoa alle kolmen minuutin kappale ja myös selvästi rauhallisin kappale, kuitenkin aika ihmeellinen lopetukseksi, sillä se ei ole levyn parhaimpia kappaleita.

1. Mä tahdon luoksesi tulla
2. Omenapuut
3. Jos tahdot kunnon naisen
4. Sydän valvoo
5. Universumin suudelma
6. Runoilijan rukous
7. Hyväilyt ja kaikki hymyt
8. Keinutan sua yön
9. Ethän kesyynny koskaan
10. Tanssin kanssa sateen
11. Siideriä sireenintuoksulla
12. Oljenkeltainen kuu
13. Myös ukonilmalla

* * * *

Kikka Laitinen Co.: Sinistä

2006-10-25T04:51:00.000-07:00

Kikka Laitisen kolmas albumi alkaa kappaleella, jonka olen kuullut radiosta "Kun radio auki on". Biisi on hyvin mukaansatempaava rock-kappale. Koko albumi on kevyttä rokkia ja seuraava kappale "Keltaiset narsissit" on hyvin kaunis. Sanoitukseltaan levyn paras biisi on "Intiaani", joka ottaa kantaan reservaatteihin. "Jupiterin kuut" on myös todella hyvin sanoitettu. "Jokaisessa asuu pikku Genius" on hyvin mielenkiintoinen kappale sekä sanoitukseltaan että melodialtaan. "Joku jota rakastaa" on selvästi levyn parhaita biisejä ja on ollut pieni hittikin. "Tyttö tanssii" on vauhdikas kappale. "Miksi lähtisin" ja "Jos kevät tulisi" ovat sanoituksellisesti tosi hyviä kappaleita ja melodioiltaankin ihan hyviä. Erityisesti jää mieleen jälkimmäisestä kappaleesta sanat "Kuka antaisi niille joilla ei ole? Kuka uskaltaisi ottaa niiltä joilla on?". "Varjoissa vierelläs kuljen" on ehkä lempikappaleeni kaikista Kikka Laitisen kappaleista. Siinä on erinomainen melodia ja sanat. "Ethän pyydä" ja "Hyvä olo" ovat hyviä lopetuskappaleita ja tekevät tästä albumista täydellisen.

1. Kun radio auki on
2. Keltaiset narsissit
3. Intiaani
4. Jupiterin kuut
5. Jokaisessa asuu pikku Genius
6. Joku jota rakastaa
7. Tyttö tanssii
8. Miksi lähtisin
9. Jos kevät tulisi
10. Varjoissa vierelläs kuljen
11. Ethän pyydä
12. Hyvä olo

* * * * ½

Kikka Laitinen Co.: Kikka Laitinen Co.

2006-10-25T04:37:00.000-07:00

Kikka Laitisen bändin ensimmäinen albumi alkaa vauhdikkaalla raidalla "Sun mielikielisuudelma", joka on myös yksi levyn parhaimmista biiseistä. "Vaikka yhden keskikaljan" jatkaa samaa kevyttä rokkia kuin avausraitakin. Levy on kokonaisuudessaan todella vauhdikasta rock-materiaalia. Vähän rauhallisemmat kappaleet kuten "Onnen kerjäläinen", "Sä voisit olla", "Sadepisaroita" ja "Mä tahdon kiittää" sopivat juuri hyvin paikoillaan ts. levyn raitajärjestys on todella hyvin suunniteltu, että sitä on mielyttävä kuunnella. Ehkä pienenä miinuksena voisi mainita lopetuskappaleet "Kiertotähti" ja "Unta", jotka ovat levyn kaksi vähiten hyvää kappaletta ja ne jäävät usein kuuntelematta. Eivät ne toki huonoja ole, mutta ne eivät anna niin paljon kuin ensimmäiset 10 kappaletta. Kikka Laitinen on säveltänyt ja sanoittanut kaikki kappaleet lukuunottamtta "Sä voisit olla", jonka sanat on kirjoittanut Kaija Kurki-Suonio. Bändi soittaa kappaleet todella hyvin ja Kikka Laitisella on juuri sopiva ääni tämäntyyppiselle kappaleille.

1. Sun mielikielisuudelma
2. Vaikka yhden keskikaljan
3. Jos oot down
4. Onnen kerjäläinen
5. Sä voisit olla
6. Oot niin kaunis mulle
7. Pienet jutut
8. Sadepisaroita
9. Mä tahdon kiittää
10. Kameleontti
11. Kiertotähti
12. Unta

* * * *

Kikka Laitinen: Suomalaisia rakkaustarinoita

2006-10-23T07:24:00.000-07:00

Kikka Laitinen tunnetaan erittäin hyvin sanoittajana ja säveltäjänä mm. sellaisille artisteille kuin Paula Koivuniemelle ja Eija Kantolalle. Tämä hänen uusin sooloalbuminsa on pääasiassa hänen omaa tuotostaan, ainoastaan "Maa liikkuu kuin pilvet" -kappaleessa on auttanut sävellyksessä Janne Halmela ja sanoissa Teppo Kulmala, lisäksi kappaleen "En enää aamuun" sävellyksen on tehnyt Tommi Lindell, mutta muut sanoitukset ja sävellykset ovat Kikka Laitisen omaa käsialaa ja sitä on kunnioitettava paljon. Levy ei ole ihan perinteistä iskelmää vaan siinä on vähän rokkia. Levyn avausbiisi "Onni on pienissä asioissa" jää heti soimaan mieleen ja seuraavat kappaleet "Kaukana kavala maa" ja "Siipirikot" ovat erittäin tunteellisia. "Ei surullista" on ehkä levyn paras kappale yhdessä "En enää aamuun" kanssa. Molemmat ovat erittäin monipuolisia biisejä. Samoiten "Tatuoitu neitoperhonen", joka jää helposti päähän soimaan avauskappaleen tavoin. Kappaleen sanoitukset ovat pääasiassa rakkaudesta kertovia, mutta silti Kikka Laitinen on osannut tehdä monipuolisia sanoituksia. Erityisen kiinnostava on "Kuin viski tyhjään vatsaan". Levyn tyyli muistuttaa lähinnä Maaritin alkupään tuotanto eli kannattaa tutustua tähän albumiin.

1. Onni on pienissä asioissa
2. Kaukana kavala maa
3. Siipirikot
4. Ei surullista
5. Tatuoitu neitoperhonen
6. Minne rakkaus päätyy?
7. En enää aamuun
8. Talvi tulee
9. Kuin viski tyhjään vatsaan
10. Kallisarvoinen
11. Kun meitä ei ole enää
12. Maa liikkuu kuin pilvet

* * * * ½

Berit: 20 suosikkia HELLI MUA HILJAA [kokoelma]

2006-10-18T06:37:00.000-07:00

Berit kuuluu iskelmätaivaan kirkkaimpiin tähtiin ja on tehnyt hyvää musiikkia aina 60-luvun lopulta saakka. Tämä kokoelma on loistava katsaus hänen uraansa, sillä siinä on hänen suosituimmat kappaleensa, kuten "Helli mua hiljaa", "Preerian keltainen ruusu", "Sinä olet hän" jne. Beritillä on upea ääni, ei ehkä kaikista persoonallisin, mutta erittäin puhdas. Monissa kappaleissa minulle tulee liikutuksen tunne, liekö syynä siinä, että vanhempani kuuntelivat tätä usein vai siinä, että levyt ovat todella tunteellisia. Luulen, että molemmissa. "Pieni kunigatar" on sanoituksellisesti kärkipäässä, siinä luultavasti lauletaan pienestä lapsesta, jos oikein ymmärsin. Levy on monipuolista iskelmää ja siinä on valittu paljon eri tyylisiä kappaleita: reippaita (esim. "Sattuma kuljettaa", "Jimmy banjoaan hän soittaa"), hitaita (esim. "Et usko kuinka paljon kaipaankaan", "Nuku pikku mies"), iskelmädiskokappale "Sinä olet hän" ja perinteistä iskelmää ("Rakkaus voittaa", "Tässä nyt ja näin" jne.), tango "Uudelleen, uudelleen" ja monia muunlaisia kappaleita. Mukaan on mahdutettu peräti kolme uutta kappaletta ("Nuku pikku mies", "Siipirikko" ja "Korven poika"). Täytyy sen verran sanoa, että hyviä nuo kaikki uudet kappaleet ovat, vaikka eivät ihan kärkeen ylläkkään tällä kokoelmalla. "Rakkauden jälkeen" on hyvä versio, mutta ei yllä Carolan tasolle, hän kun sai siihen ylimääräistä tunnetta.

1. Helli mua hiljaa
2. Tähtikesä
3. Rakkaus voittaa
4. Et usko kuinka paljon kaipaankaan
5. Uudelleen, uudelleen
6. Osa pienen pieni vain
7. Pieni kuningatar
8. Kuunsiltaa kulkea sain
9. Preerian keltainen ruusu
10. Sattuma kuljettaa
11. Korven poika
12. Keurusselän sini
13. Elämää vain
14. Tässä nyt ja näin
15. Sä vaikka oot vierelläin
16. Jimmy banjoaan hän soittaa
17. Rakkauden jälkeen
18. Siipirikko
19. Sinä olet hän
20. Nuku pikku mies

* * * * ½

Merja Rantamäki: 20 suosikkia MÄ MISTÄ LÖYTÄISIN SEN LAULUN [kokoelma]

2006-10-06T07:22:00.000-07:00

Merja Rantamäki nousi Suomen kansan tietoisuuteen ensimmäisellä hitillään "Mä mistä löytäisin sen laulun". Tämä slaavilaistyyppinen laulaja laulaa todella hienosti ja tunteella kaikki kappaleensa. Jäljelle jää vain kysymys, että onko olemassa yhtään kappaletta, jota tämä laulaja ei tulkitsisi vähintään tyydyttäväksi. Levyllä on kaikki tunnetuimmat hitit kuten "Koivun alla kello kahdeksan", "Oon tyttö maalta", "Jossain", "Lintu ja lapsi" sekä "Keltaiset lehdet", joka on duetto yhdessä Pasi Kauniston kanssa. Levyn kappaleet on otettu aikaväliltä 1976-1980, joten aivan kaikkia klassikoita tämä levy ei sisällä, mutta todella hyvä kokoelma tämä kuitenkin on. Erityisesti minua tällä kokoelmalla sytytti "Kittilään", joka on todella rento kappale. On tällä albumilla muutama sellainenkin, mitä ei tule ihan joka kerta kuunneltua: "Viimeinen valssi", "Aro aukeaa" ja "Ruusu", mutta kaikki muut kappaleet ovat loistavaa tavaraa. Upea kokoelma, täytyy sanoa!

1. Mä mistä löytäisin sen laulun
2. Kaipaan sinne takaisin
3. Se aika entinen
4. Aro aukeaa
5. Ruusu
6. Sinne
7. Muista kirjoittaa
8. Oon tyttö maalta
9. Keltaiset lehdet
10. Koivun alla kello kahdeksan
11. Jossain
12. Rakkaus ei ole leikki
13. Kittilään
14. Lintu ja lapsi
15. Veit sydämen
16. Sain riemun takaisin
17. Ei se peli käy
18. Voitit jälleen
19. Koskaan rakkaus kuole ei
20. Viimeinen valssi

* * * * ½

Kake Singers: 20 suosikkia MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN [kokoelma]

2006-10-05T08:49:00.000-07:00

Periaattessa en kuulu niihin ihmisiin, jotka tykkäisivät niin sanotuista vitsibändeistä, mutta täytyy sanoa, että Kake Singers on tehnyt minuun vaikutuksen. En aluksi kuitenkaa pitänyt Danny & Armin innoittamasta kappaleesta "Ollaan kahden lällällää", jossa Kake Singers vitsailee hellyyskappaleiden kustannuksella. Kuitenkin, kuuntelin kokoelman läpi monta kertaa ja vähitelellen alkoi tuntua hyvältä. Mainittakoon, että tykkäsin ensikuulemalta kappaleista "Näinkin käydä voi", "Norsuja napajäällä", "Me halutaan olla neekereitä" ja "Tappajahauki". Kokoelmalla on huumoria todella paljon eikä uskoisi heti, että he ehtivät tekemään vain kaksi pitkäsoittoa ennen lopettamistaan. On todella vahinko, että he lopettivat, sillä juuri kaikista vitsibändeistä heidän olisi pitänyt jatkaa. Levyllä on myös valittu aika yllättäen 17 sekuntia kestävä kappale "Nyrkkeily on hauska urheilu". Levyn musiikkityyli on pääasiassa rokki, mutta myös iskelmää ja poppia voi kuulla aavistuksen siellä täällä. Suosikkikappaleeni on todella rento biisi "Näinkin käydä voi", joka on ihan pakko kuunnella joka kerta kun laitan kokoelman soimaan. Parhaat sanoitukset ovat kuitenkin kappaleissa "Mäntsälä mielessäin", "Norsuja napajäällä", "Tappajahauki" ja "Ollaan kahden lällällää". Todella huumoripitoinen pakkaus, jossa saa myös Frederik kyytiä kappaleessa "Tappajahauki". VAROITUS: Tämä levy ei ole tarkoitettu tosikoille!

1. Mäntsälä mielessäin
2. Norsuja napajäällä
3. Kakerock
4. Ruisleipä boogie
5. Nyrkkeily on hauska urheilu
6. Vaivaisen valitus
7. Ollaan kahden lällällää
8. Näinkin käydä voi
9. Tanen twist
10. Hunajaa
11. Me halutaan olla neekereitä
12. Jorerock
13. Haluan osoittaa hellyyteni sinulle kulta
14. Hirmuinen rytmitauti
15. Hot, Hot, Hot
16. Ovelan pojan polska
17. Rokkeri
18. Tappajahauki
19. Kauhukakara
20. Sammakkoserenaadi

* * * * *

Agnes: When the Night Falls

2006-10-04T07:26:00.000-07:00

Agnes Pihlava on monille suomalaisille tuttu Idols-kisasta. Vaikka hän ei ihan ykkössijoille päässytkään, täytyy sanoa, että hän oli minun ehdoton suosikkini. Se, että hän lauloi Sonata Arctican slovarin "Tallulah", oli ilmeisesti yksi syy siihen, minkä takia tälle albumille on mahtunut yksi Tony Kakon tekemä kappalekin. Tuo kappale on "Closed the Gates" ja se erottuu selvästi joukosta. kappale on vähän samantapainen kuin Sonata Arctican hitaimmat kappaleet. Mutta on tällä albumilla toinenkin jymy-yllätys. Meinaan, että myös Mr. Lordi on kirjoittanut kappaleen Agnesille. Tuo kappale on "Danger in Love" ja on ehdottomasti levyn raskain ja nopein kappale (hyvässä mielessä). Nämä kaksi kappaletta ovat molemmat levyltä eniten erottuvat biisit yhdessä viimeisen kappeleen "Who Would Ever Let a Love Like This Go" kanssa, joka on myös aika hidas kappale. Levy ei ole mitenkään hirveän omaperäinen, mutta se on hyvin tehty, vähän samalaisesti kuin voisi sanoa Iron Maidenista. Levyn ensimmäinen sinkkubiisi "I Thought We Were Lovers" on myös levyn parhaimpia kappaleita ja täytyy sanoa, että se on tosi hyvää metallia. Myös avauskappale "Bleed" on hyvin valittu, vaikka se ihan niitä parhaimpia biisejä levyllä olekaan.

1. Bleed
2. When the Night Falls
3. I Thought We Were Lovers
4. Change
5. Evil Empire
6. Danger in Love
7. Closed the Gates
8. Heartache
9. Just a Number
10. Ghost in My Heart
11. Who Would Ever Let a Love Like This Go

* * * ½

Maarit: Maarit

2006-08-24T08:17:00.000-07:00

Tästä levystä alkoi Maaritin ura! Yksi kaikkien aikojen parhaimmista iskelmätähdistä aloitti uransa levyllä, jossa on sekoitettuna iskelmää, rokkia ja jazzia. Levyn parhaiten tunnetut kappaleet ovat varmasti "Laakson lilja", "Lainaa vain" ja "Sua ehkä liikaa pomputin". En odottanut tältä albumilta paljoa, mutta se yllätti sittenkin: Levyllä on niin paljon erilaista materiaalia, että oikein hirvittää. Levyllä on paljon erilaisia sanoituksia ja melodioita. Levyn kolmas kappale "Synnyin Saatanan merkit käsissäin" on sellainen kappale, mikä minua vähän kammottaa sekä ihmetyttää. Onko se hengellinen kappale, satanistinen kappale vain onko se samanlainen vähän pilke silmäkulmassa tehty kappale kuten Lordin "Hard Rock Hallelujah". Uskon, että kappale ei varsinaisesti ota kantaa hengellisiin asioihin. Levyn aloituskappale "Ei eiliseen" menee alussa vähän ohi ja seuraava kappale "Suonsilmä" tuntuu nousevan elämään vasta lopussa alun rauhallisuuden jälkeen. Levyllä on rohkeasti laitettu lyhyitä kappaleita ja yksi yli viiden minuutin kappale "Merimies". Yksi levyn mielenkiintosimpia kohtia on "Pienellä pojalla", jonka loppu kuulostaa erään bolivialaisbändin pan-huiluja. Kokonaisuutena levy on yhtä kummallinen kuin Pink Floydin "Dark Side of the Moon" tai ehkä jopa kuin "Ummagumma". Levyllä on sekä rokkaavia kappaleita "Synnyin Saatanan merkit käsissäin", "Anna tukan valuu vaan" ja "Se se on rokkii" sekä iskelmää ja jazzia. Kannattaa ehdottomasti tutustua! "Se se on rokkii eikä sinfoniaa", sanon minä.

1. Ei eiliseen
2. Suonsilmä
3. Synnyin Saatanan merkit käsissäin
4. Merimies
5. Uutisten jälkeen
6. Laakson lilja
7. Sua ehkä liikaa pomputin
8. Anna tukan valuu vaan
9. Lainaa vain
10. Pienellä pojalla
11. Se se on rokkii
12. Laulu kuolleesta rakastetusta

* * * *

Jasmine: Soittaja

2006-08-22T04:33:00.000-07:00

Jasmine tunnetaan parhaiten Suomen euroviisuedustuskappaleesta "Niin kaunis on taivas". Tämä hänen esikoisensa julkaistiin vähän ennen kuin hän osallistui Suomen euroviisukarsintaan. Täytyy myöntää, että alku on aika kummallinen, sillä "Kesäpoika" on selvästi levyn huonoin ja yksitoikkoisin kappale. Ei se kamalan huono ole, mutta vähän liian pitkä ja liian rauhallinen aloitukseksi. Onneksi parempaa on luvassa, sillä kappaleet "Täysikuu", "Soittaja", "Juokse juokse" ja "Pieni sinikello" ovat Jasminea parhaimmillaan. Albumilla on pari suurehkoa hittiä "Pieni sinikello" ja "Yön tähdet". Oikeastaan loppupään kappaleista ainoastaan "Kuu on niin keltainen" karmii vähän, mutta ei sekään huono kappale ole. Jasminella on upea, herkkä ääni ja hän myös soittaa kitaraa taitavasti. Kappaleet ovat mielestäni hyvin mieleenpainuvia, mutta se voi johtua siitä, että vanhempani kuuntelivat paljon tätä levyä, kun olin teini.

1. Kesäpoika
2. Täysikuu
3. Soittaja
4. Juokse juokse
5. Pieni sinikello
6. Unelmat ja toiveet
7. Nyt kun tuulee
8. Yön tähdet
9. Nouse siiville ja lennä
10. Kuu on niin keltainen
11. Tie
12. Tule luoksein kulta

* * * * ½

Petri Tuunainen: Armi Aavikko (1958-2002) [kirja]

2006-08-11T03:39:00.000-07:00

Alussa on kiinnostava missitapahtuma, joka antaa kiinnostusta lukea kirjaa eteenpäin. Alkuun on aika hankala päästä kun on niin paljon perhehistoriaa, mutta toisaalta se auttaa ymmärtämään paljon paremmin Armia myöhemmässä vaiheessa.Kirjassa saa Armista kokonaisuudessaan aika leppoisan kuvan. Vähän kyllä on pureskeltavaa kun nimiä oli niin paljon ja varsinkin kun monet alkavat A-kirjaimella. Mahdollisuus sekaisin menoon on aika suuri. Päiväyksissä on vähän moitteen varaa, mutta ei kuitenkaan paljon. Herättää ihmetystä Armin missiksi tulemisen päivämäärä, koska se mainitaan kirjassa kahdesti ja toisessa oli eri viikonpäivä. Samoiten, kun missit esiteltiin ennakkoon jossakin lehdessä, niin lehden päiväys oli myöhäisempi kuin missin valintapäivä. Ei se kauhean tärkeä asia ole, mutta voi vähän sekoittaaa. Armin elämää oli kuvattu hyvin ja yksityiskohtaisesti. Pienet yksityiskohdat ovat hienoja ja saavat enemmän vivahteita tarinaan. Myös se on mukavaa, että mukaan oli otettu lehtikirjoituksista lainauksia Armin sooloalbumin arvosteluita ym. Armin sooloalbumista oltiin aika paljon eri mieltä eri lehdissä, lähinnä parhaimmat kappalevalinnat olivat aika erilaisia. Kirjassa on tietysti myös Danny, eihän ilman häntä voisi Armista kirjaa kirjoittaakaan. Myös Dannyn kiertueshowt on käsitelty kirjassa hyvin. Samoiten kirjassa on juttua paitsi Armin ja Dannyn duetoista, myös Armin soolourasta. On erittäin hyvä, että on haastateltu monia henkilöitä, jotka olivat osallisena Armin elämässä. Saa pakostakin sellaisen kuvan, että tutkimusta on kirjaa varten tehty paljon. Lukuelämyksenä aivan kärkiluokkaa!

* * * * ½

Maarit: Laakson liljasta metsän tyttöön [kokoelma]

2006-08-07T03:39:00.000-07:00

Maarit kuuluu Suomen arvostetuimpiin iskelmälaulajiin. Hänen musiikkinsa ei toki ole ainoastaan iskelmää, vaan siihen on sekoitettu jazzia, rokkia ja vähän poppia ja musiikin tyyli riippuu paljon ajasta jolloin se on tehty. Maarit on uudistunut ajan saatossa juuri sopivasti. Hänen äänensä tuo mieleen iskelmätähdistä Anna Erikssonin. Tämä kokoelma on kattavampi kuin "20 suosikkia", koska aikavälinä on 1973-2001. Kuitenkin, koska kokoelma on on kattavampi, siinä on myös enemmän hutivalintoja. Kokoelmalla on muutama sellainen kappale, jotka eivät nappaa sanoituksellisesti tai melodillisesti tai mikä pahinta, ei kummallakaan tavalla. Nämä kappaleet ovat "Nukun radio päällä", "Nuolenpää", "Pätkii", "Joki-Juuso" ja pahimpana tapauksena "Keltainen valkoinen", jonka tarina on niin outo, että siinä ei voi olla mitään järkeä. Levyllä on toki otettu tärkeät hitit "Laakson lilja", "Metsän tyttö", "Jäätelökesä", "Hymypoika", "Jos tahdot tietää", "Tuuli ja taivas", "Neito ja ylioppilas", "Uinuu saan" jne. On toki muutama kappale, joita olisin kaivannut: "Yhteen kuulutaan", "Katson silmiin kolmevuotiaan", "Hän lähtee pois", "Yötön yö" ja "Kun nainen rakastaa miestä". Levyllä on paljon hyviä kappaleita, joita en muista kuulleeni radiosta, kuten "Rakkaus on ON", "Tulitikku", "Toinen maa" jne. Levylle on otettu pari kiinostavaa livekappaletta albumilta "Stoalive", joka myös kannattaa ehkä katsastaa. Tämä kokoelma on hyvä alku, jos ei tiedä Maaritin musiikista mitään tai juuri mitään.

CD 1:
1. Sua ehkä liikaa pomputin
2. Laakson lilja
3. Jäätelökesä
4. Hymypoika
5. Jos tahdot tietää
6. Ei vaadi paljon, vain kaiken
7. Siivet saan
8. Neito ja ylioppilas
9. Aika tavallinen tapaus
10. Lainaa vain (live)
11. Tuskan tanssi
12. Nukun radio päällä
13. Tulitikku
14. Rakkaus on ON
15. Keltainen valkoinen
16. Tahdon sinut rakastamaan
17. Helmet kyynelten
18. Runoilija
19. Sana vaan
20. Hiekka ja meri

CD 2:
1. Uinuu saan
2. Sitä mitä rakastan
3. Kuuma kissa
4. Istun tässä pöydässä taas
5. Sydämeni tyhjää lyö
6. Avainkaulalapsi
7. Hämärät kaupungit
8. Vain öisin (live)
9. Kaipuun ikkuna
10. Joki-Juuso
11. Nuolenpää
12. Pätkii
13. Metsän tyttö
14. Sillan teen
15. Toinen maa
16. Ei tule hyvin kylmä
17. Veljeni
18. Tuuli ja taivas
19. Mitä mietit illoin?

* * * * ½

Maarit: Nykyajan lapsi

2006-08-07T03:38:00.000-07:00

Maaritilla on kaksi albumia, jotka ovat myyneet kultalevyn oikeuttavan määrän, "Siivet saan" ja tämä eli "Nykyajan lapsi". Jos edellisen albumin hittibiisi oli "Jäätelökesä", niin tältä varmasti nousee päälimmäiseksi "Hymypoika". Musiikin tyyli on muuttunut tällä levyllä aika rajustikin. Kappaleet ovat pitempiä ja rauhallisempia sekä melodiat ovat lähempänä jazzia kuin edellisellä levyllä. Rakastan erittäin paljon kappaleita "Aamuun" ja "Avainkaulalapsi". Myös "Hiljaisuus" ja "Kun nainen rakastaa miestä" ovat erittäin kivaa kuunneltavaa. "Hiekka ja meri" on monien suosikki, mutta itse lähinnä arvostan vain sen sanoitusta, en itse melodiaa. Melodiat tuovat mieleeni Pink Floydin muutamat biisit albumeilla "Ummagumma" ja "The Wall", mikä sinänsä on outoa, toisaalta se voi olla vain sattumaa. Kokonaisuutena levy ei yllä samaan tasoon kuin "Siivet saan" eikä hittejäkään tällä albumilla ole sama määrä. Kuitenkin Maaritilla on kaunis ääni ja sitä on mukava kuunnella nykyaikanakin.

1. Hymypoika
2. Hiekka ja meri
3. Aamuun
4. Salaisuus
5. Avainkaulalapsi
6. Maailmaan
7. Kun nainen rakastaa miestä
8. Maailman lapsi
9. Hiljaisuus

* * * ½

Maarit: Siivet saan

2006-08-07T03:36:00.000-07:00

Kun nimi Maarit mainitaan, tulee useimmiten monilla mieleen hitti "Jäätelökesä", ja tämä on juuri se albumi, jossa tuo on ja jolla Maarit löi itsensä koko kansan tietoisuuteen. Eikä tämä ole ainoastaan läpimurtolevy vaan ehkäpä Maaritin paras albumi, sillä tältä albumilta otetaan useimmiten kokoelmalle tuon ison hitin lisäksi kappaleet "Siivet saan", "Helmet kyynelten", "Ei vaadi paljon, vain kaiken", "Tahdon sinut rakastamaan" ja "Istun tässä pöydässä taas" eli peräti kuusi kappaletta. Albumille 20 suosikkia otettiin lisäksi myös "Yötön yö", joka on erittäin hieno ja herkkä kappale. Paitsi että Maarit on todella kaunis ulkoapäin, hänellä on myös todella kaunis ääni ja häntä onkin sanottu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi iskelmälaulajaksi. Lähinnä minulle ensimmäiseksi tuli mieleen Anna Eriksson, sillä hänelläkin on samanlainen vahva ja upea ääni. Melodioista tulee lähinnä mieleen Led Zeppelinin balladit, etenkin "The Rain Song" ja "That's the Way" sekä monet muut vanhat yhtyeet. Tämä albumi on oikeastaan niin hyvä, ettei paljon moitteen sijaa löydy. Kaikki kappaleet on valittu huolella ja mielellään kuuntelee koko albumin kerralla. Sanoituksista sen verran, että ne ovat mielenkiintoisia ja kuvailevaa kieltä on käytetty juuri oikean verran, ei liian paljon.

1. Jäätelökesä
2. Ei vaadi paljon, vain kaiken
3. Siivet saan
4. Yötön yö
5. Tahdon sinut rakastamaan
6. Yhteen kuulutaan
7. Väärän tiedon puu
8. Helmet kyynelten
9. Pikku rumpali
10. Istun tässä pöydässä taas

* * * *

Kaija Koo: Tuulikello

2006-08-04T04:36:00.000-07:00

Kaija Koon "Tuulten viemää" oli menestysalbumi eikä tämä seuraavakaan albumi ole sitä ainakaan paljon huonompi, voi olla jopa parempi joidenkin mielstä. Kaija Koo jatkaa kuitenkin samalla tyylillä ja siksi tämä tekee aikalailla samantapaisen albumin kuin edellisestä. Kappaleiden taso on kuitenkin hyvä, ja vaikka tyyli on pysynyt samana niin ainakin erilaisia kappaleita on tullut. Siksi en allekirjoita kappaleiden kopioimisesta syntynyttä väitettä. Sanoitukset ovat varsin hienoja, etenkin "Seuraavassa elämässä", "Viisasten kivi", "Kuiskaaja" ja "Tulisit edes käymään" ovat hienoa kuunneltavaa näin sanoituksia tarkkailevan pojankin mielestä. Albumilta on tullut paljon hittejä eikä ihme, sillä melodiat ovat todellakin mieleenpainuvia, varsinkin "Seuraavassa elämässä", "Maailman tuulet vie" ja "Tuulikello".

1. Seuraavassa elämässä
2. Taivas sisälläni
3. Viisi vuodenaikaa
4. Tuulikello
5. Maailman tuulet vie
6. Menneen talven lumet
7. Tulisit edes käymään
8. Jouluna kotiin
9. Kuiskaaja
10. Viisasten kivi
11. Viimeiset hitaat

* * * *

Maarit Peltoniemi: Onnenmaa

2006-08-04T04:24:00.000-07:00

Maarit Peltoniemi on aikamme parhaimpia naissolisteja ja tämä albumi on hyvä jatko (joskaan ei ihan paras mahdollinen) klassikkoalbumille "Myrskyn maa". Levy alkaa heti hitillä "Onnenmaa" ja jatkuu toisella hitillä "Tuuleen kirjoitan". Seuraavaksi on luvassa vähän rauhallisempaa ja melankolisempaa, mutta ei kuitenkaan huonompaa, "Kun sydän pettyy". "Teet hulluksi mun" on hyvä jatko, sillä siinä on mieleenpainuva "Teet ihan hu hu hulluksi mun". "Viimeistä päivää kuuluu niin ikään parhaimpiin kappaleisiin. "Jäi kyyneleet" on kanssa ihan kelpo balladi, mutta toisaalta popremix on kyllä melko samanlainen kuin alkuperäinenkin. Myös "Sirpaleet" ja "Varjot taakseni jää" kuuluvat suosikkeihini. "Pelkällä vaistolla" sen sijaan on sanoitukseltaan niin kamala ("Apinan raivolla"?), että lopetan yleensä sitä ennen levyn kuuntelun.

1. Onnenmaa
2. Tuuleen kirjoitan
3. Kun sydän pettyy
4. Teet hulluksi mun
5. Viimeistä päivää
6. Jäi kyyneleet
7. Sirpaleet
8. Kaipaan
9. Yhden kesän vain
10. Varjot taakseni jää
11. Pelkällä vaistolla
12. Jäi kyyneleet (popremix)

* * * ½

Susanna Heikki: Pakene

2006-08-04T04:23:00.000-07:00

Susanna Heikki on tangoprisessa vuosimallia 1997. Hänen ensimmäinen albuminsa oli tosi hyvä, mutta tässä toisessa albumissa taso laskee huomattavasti. Vaikka tästä löytyvätkin hitit "Luona kioskin" ja "Rauhanturvaaja", niin monet loppupään biiseistä ovat melko kliseisiä. "Jäin sulle velkaa" kappaleesta tulee minulle mieleen Simpsonit sävelen puolesta. Sävel on kuin jostain juhlista otetusta musiikista. Sanoituksista parhaimmat kuullaan kappaleissa "Jäin sulle velkaa", "Rauhanturvaaja" ja "Päivät kultaa hiekkarantaa". Susanna Heikillä on hyvä ääni, mutta se ei auta jos sävellyksiin ei ole panostettu. Huomattavaa on neljän biisin ketju, jossa kaikissa on rakkaus tavalla tai toisella nimessä. Levyn loppupuolella alkaakin vähän haukottamaan.

1. Jäin sulle velkaa
2. Kulkurin korvarengas
3. Luona kioskin
4. Päivät kultaa hiekkarantaa
5. Rauhanturvaaja
6. Sydämeni tarinoita
7. Pakene
8. Tätä rakkaus on
9. Kun rakastaa
10. Yhden kesän rakastin
11. Elämää suurempi rakkaus
12. Päivänpaiste
13. Enkelin kyyneleet

* * ½

Maarit Peltoniemi: Myrskyn maa

2006-07-26T03:53:00.000-07:00

Maarit Peltoniemi kuuluu nykyisen iskelmtaivaan kirkkaimpiin tähtiin. Siitä asti kun hän julkaisi esikoisensa "Haaveiden laiva", on hän laulanut loistavia kappaleita upealla äänellään. En ajatellut, että ensimmäistä albumia voisi ohittaa, mutta tämä albumi on sen tehnyt! Jo heti alku lupaa hyvää kun 4 ensimmäistä kappaletta ovat kaikki täydellistä kuultavaa eikä jatkokaan ole huono. "Kylmää ja kuumaa" on Peltoniemen duetto Isto Hiltusen kanssa. Tämän jälkeen seuraa "Aurinkolintu", joka on pirteä tangomainen iskelmäkappale. Hyviä kappaleita seuraa: "Lähempänä kuin luulet", "Sydän palaa eiliseen" ja "Tule luokseni mun" ovat loistavia sävellyksiä. "Kuun poika" -kappaleen lopussa on kaksi minuuttia instrumentaalista materiaalia, mutta se ei tahtia haittaa vaikka olisinkin jättänyt sen itse pois. "Myrskyn maa" on tämän levyn parhaimmistoa ja se onkin käännösbiisi Ace of Basen kappaleesta "Always Have Always Will".

1. Myrskyn maa
2. Jos kuulet mua
3. Kun sylissäs oon
4. Satujen saari
5. Kylmää ja kuumaa
6. Aurinkolintu
7. Sataa viileää vettä
8. Lähempänä kuin luulet
9. Tule luokseni mun
10. Toivontähti
11. Sydän palaa eiliseen
12. Kuun poika

* * * *

Maarit Peltoniemi: Maarit Peltoniemi [kokoelma]

2006-07-26T03:51:00.000-07:00

Kummaksun ajatusta, että tehdään kokoelma, kun on vasta kaksi studioalbumia kasassa. Kokoelma on kolmen albuminkin jälkeen jo liioteltua. Mukana on onneksi 5 uutta kappaletta, jotka on pistetty heti ihan alkuun, sen jälkeen on 5 kappaletta albumilta "Haaveiden laiva" ja loput 8 on albumilta "Hiekkaan piirretyt sydämet". Uudet kappaleet ovat tosi onnistuneita ja niistä onkin julkaistu kaikki lukuunottamatta kappaletta "Viikonloppurakkautta" singleinä. Kokoelman valinnat ovat suureksi osaksi ihan hyviä, vaihtaisin vain kaksi: "Neiti yö" ja "Kadonnut runo" vaihtaisin kappaleisiin "Lähellesi jäädä saan" ja "Kiva kiva rakkaus". Noiden valintojen lisäksi minua kiusaa vähän se, että "Vain ajan hiekkaa" on käännösbiisi niinkin tunnetusta kappaleesta kuin Pandoran "The Sands of Time". Mutta ei se mitään, Maarit Peltoniemellä on todella upea ääni ja toivon hänen jatkavan uraansa vielä pitkään.

1. Yksin
2. Vain ajan hiekkaa
3. Kaipaan luokses uudestaan
4. Viikonloppurakkautta
5. Huuda minut takaisin
6. Sinä jäit
7. Haaveiden laiva
8. Kai vielä kohdataan
9. Kahdet kasvot
10. Syliis saat mut puristaa
11. Kun suudellaan
12. Sateisin illoin
13. Kaksi yksinäistä
14. Kadonnut runo
15. Hiekkaan piirretyt sydämet
16. Neiti yö
17. Poika tanssii ikkunassa
18. Loisteessa kuutamon

* * * *

Maarit Peltoniemi: Hiekkaan piirretyt sydämet

2006-07-26T03:50:00.000-07:00

Maarit Peltoniemen ensimmäinen oli klassikko, mutta tämä toinen ei kyllä yllä sen tasolle, vaikka levyllä onkin eriomaisia biisejä, kuten nimikkoraita, "Kun suudellaan", "Sateisin illoin" ja "Loisteessa kuutamon". Tämä albumi on ensimmäistä aavistuksen pirteämpi, tosin "Maanantai" jättää kylmäksi minut, samoiten "Neiti yö". Maaritilla on kuitenkin todella hyvä ääni ja iloinen kappale, todella tanssittava "Poika tanssii ikkunassa" elähdyttää minut. Tosin sanat ovat kyseisessä biisissä aika lapselliset. Romantiikkaa levyllä on edellisen levyn tavoin todella paljon, ehkä jopa liikaakin.

1. Kun suudellaan
2. Yötaivas
3. Sateisin illoin
4. Maanantai
5. Kaksi yksinäistä
6. Jos tahdot niin
7. Kadonnut runo
8. Hiekkaan piirretyt sydämet
9. Jossain
10. Neiti yö
11. Poika tanssii ikkunassa
12. Loisteessa kuutamon

* * * *

Maarit Peltoniemi: Haaveiden laiva

2006-07-26T03:49:00.000-07:00

Maarit Peltoniemi voitti tangoprinsessan tittelin itselleen vuonna 1994, mutta mielestäni hänessä olisi ihan tangokuningattaren ainesta. Paikallisradiot valitsivat tämän aikoinaan kuukauden levyksi eikä mikään ihme sillä kappaleet "Haaveiden laiva" ja "Sinä jäit" ovat olleet aikamoisia hittejä. Levyllä on lähinnä perusiskelmää eikä niinkään tangoa, tosin levyllä on kyllä "Teit talvesta toukokuun" ja "Kahdet kasvot", joissa on vähän tangomaista säveltä. Samoin myös "Kai vielä kohdataan" on melankolinen tangokappale. Levyllä ei sinänsä yhtään huonoa kappaletta ole, mutta tosin se ei ihan heti avautunut. Minun täytyi kuunnella se läpi 4-5 kertaa ennen kuin aloin tykätä siitä. "Syliis saat mut puristaa" on yksi suosikeistani. Siinä on paljon tunnelatausta ja Maarit osaa eläytyä äänellään kappaleeseen.

1. Haaveiden laiva
2. Lähellesi jäädä saan
3. Teit talvesta toukokuun
4. Sinä jäit
5. Huominen
6. Kai vielä kohdataan
7. Kahdet kasvot
8. Syliis saat mut puristaa
9. Tanssitaan
10. Sateen kyyneleet
11. Kiva kiva rakkaus

* * * * ½

New Born Soul: New Born Soul

2006-07-25T03:58:00.000-07:00

New Born Soul on norjalainen gospelbändi, joka soittaa soulin ja popin sekaista musiikkia. Tämä heidän debyyttinsä sisältää iloluontoista riemua Jumalasta ja myös surullista kuolemaan viittavaan sanomaa. Laulaja Hannah Westinillä on hieno, pehmeä ääni. Erityisesti pidän kappaleista "Future Fantasy" ja tanssittavasta "Smile". Positiivisuus ja luottaminen Jumalaan ovat tämän levyn perusaineksia. Bändi soittaa kappaleet hyvin ja Hannah osaa laulaa ja eläytyä kappaleisiin. Tämä musiikki sopii hyvin arjen rientoon, tämä ei ole niinkään ylistystyyppistä.

1. Future Fantasy
2. Melt Away
3. Move on
4. Tell Me
5. Smile
6. Rollercoaster Ride
7. If You Are Real
8. Raindrops
9. I'll Cry for You
10. Sad Sister Sunshine

* * *

Anna Stenlund: Music on

2006-07-25T03:47:00.000-07:00

Anna Stenlund on yksi niistä, joita Janne Hyöty on auttanut pääsemään ihmisten tietoisuuteen. Monet varmasti muistavat kappaleen "A Little Crazy", joka sijoittui toiseksi euroviisukarsinnoissa, silloin kun Jari Sillanpään kappale voitti. Musiikki tällä levyllä noudattaa aika lailla tuon kappaleen tyyliä eli kantrimeininkiä on levyllä oikein kunnolla. Levyllä on pääasiassa iloisia kantribiisejä, mutta toki pari balladiakin mahtuu: "How to Lose Someone", "Hush Hush" ja "Ready to Hold You Now". Levystä välittyy iloisen tekemisen meiniki ja suosittelen sitä kantrin ystäville.

1. Wide Emotions
2. A Little Crazy
3. In My Eyes
4. Music on
5. No Sudden Moves
6. How to Lose Someone
7. Maybe a Liar
8. Hush Hush
9. With Bells on
10. Ready to Hold You Now
11. I Follow You

* * * *

Eija Kantola: Parhaat 40 hittiä [kokoelma]

2006-07-24T04:37:00.000-07:00

Eija Kantola kuuluu Suomen isklmätaivaan kiintonimiin. Hänen saavutuksiinsa kuuluu paitsi tangokuningattaren titteli, myös Syksyn Sävelen voitto kappaleella "Yön hiljaisuus" vuonna 1994. Tämän kokoelman ensimmäinen CD tarjoaa kuulialle erittäin hyvin tehtyä perusiskelmää. Levyllä on niinkin upeat kappaleet kuin "Tanssi poika tanssi", "Yössä sielujen" ja euroviisukarsinnoissa mukana ollut "Rakkauden kirja" myös vähän menevämpää musiikkia, kuten "Serkkupoika". Eija Kantola hallitsee iskelmämusiikin monet alatyylit, niin tangon kuin popahtavankin iskelmän. Toinen CD tarjoaa vähän popahtavampaa kuin ensimmäinen, mutta ei yllä läheskään ensimmäisen levyn tasolle. Välillä menee jo aika kamalaksikin, sillä "Hei pojat" ei millään tavoin sovi Eija Kantolan tyyliin.

CD 1:

1. Tanssi poika tanssi
2. Louie
3. Ei kauniimpaa
4. Perhoskesä
5. Kahden rytmi
6. Tahdon sun tietävän
7. Vanha swingi
8. Katseet
9. Yön kuningatar
10.Yössä sielujen
11.Sinä, minä, taivas, kuu ja tähdet
12.Matka päättyä ei saa
13.Serkkupoika
14.Oi Valentino
15.Mä katseen luon
16.Yö kuuntelee
17.Lontoo
18.Valoon päin
19.Kurkiaurat
20.Rakkauden kirja

CD 2:

1. Sata suudelmaa
2. Ole se jota hain
3. Kaikessa soi blues
4. Tuuleen
5. Salainen piilopaikka
6. Ei meitä estää nyt voi
7. Romantiikan raunioilla
8. Jäätyneet kyyneleet
9. Kylmä, kuuma ja kaunis
10.Sua pyydän
11.Kuin joutsenlaulu
12.Et saisi tehdä sä näin
13.Hei pojat
14.Epävireiset sydämet
15.Juanita ja Mario
16.Vähän liian pitkään
17.Hiljaisuus
18.Nea
19.Äiti
20.Yön hiljaisuus

* * * *

Anna Eriksson: Parhaat - Seurataan johtajaa [kokoelma]

2006-07-24T04:21:00.000-07:00

Anna Eriksson on syystäkin yksi iskelmätaivaan kirkkaimmista tähdistä. Kuitenkin, en osaa antaa arvoa sille, että jo kolmen albumin jälkeen julkaistaan kokoelma. Toki Annalla on paljon hyviä kappaleita, mutta kokoelma näin pian tuntuu rahastukselta. Mukana on kaksi uutta kappaletta "Seurataan johtajaa" ja "Joet tulvimaan itke". Näistä jälkimmäinen on mielestäni aivan kamala, ei sovi yhtään Annan lauluäänelle. Myös euroviisukarsinnoissa mukana ollut "Oot voimani mun" on muistettu ottaa tälle levylle ja sen onkin Annan yksi parhaista kappaleista, varmasti todella monen mielestä. Ensimmäiseltä ja toiselta albumilta on otettu kourallinen kappaleita. Kolmennelta ei otettu kuin kolme kappaletta, toki siitäkin olisi ollut hyviä kappaleita kuten "Ilta ja viini" ja "Viimeisen kerran". Jäin myös kaipaamaan kappaleita "Kesä yhdessä", "Kevät Ateenassa", "Silmin sinivalkoisin" ja "Sisälläin polttaa". Kokoelma on sinänsä ihan mukava, tosin biisit "Meidän paratiisi", "Tanssin vaan", "Joet tulvimaan itke" ja "Kaarina ja kuu" ovat mielestäni ärsyttäviä ja jätän ne lähes aina väliin.

1. Juliet ja Joonatan
2. Ilta yöhön kuljettaa
3. Seurataan johtajaa
4. Meidän paratiisi
5. Odota mua
6. Kesä hengittää
7. Oot voimani mun
8. Joet tulvimaan itke
9. Rakkautta tää on vain
10. Tanssin vaan
11. Kun katsoit minuun
12. Rakkauden saari
13. Olen kaunis
14. Sun luokses ikävä on
15. Katso suoraan silmiini
16. Kaarina ja kuu
17. Sinä olet taivas
18. Olit minulle liian kylmä
19. Tien selvemmin nään
20. Mitä jää

* * * *

Eini: Hitit [kokoelma]

2006-07-24T04:18:00.000-07:00

Einillä on takanaan lähes 30-vuotinen ura. Tämä on hänen uuden nousun ajan ensimmäinen albumi. Biisi on kokoelma, mutta biisit on äänitetty uudelleen eli ne eivät siis ole alkuperäisiä versiota vaan ovat 2000-luvun versioita. Einillä on hyvä, harjaantunut ääni. Hänellä on selvästi naisellisempi ääni kuin 70- ja 80-luvulla. Mukana on myös "Uuno armeijan leivissä" -elokuvasta tuttu "Kesä ja yö", joka on kiistatta Einin suosituin biisi yhdessä hänen ensimmäisen singlensä "Yes sir, alkaa polttaa" kanssa. Kokelmassa ei yhtään heikkoa lenkkiä ole, tosin mukana on vain vuodet 1977-1985 eikä näin ollen albumilta "Lauantai-illan tyttö", tosin ehkei siinä olevat biisit olisi sopinut kokonaisuuteen. Myös biisit "Tyydytys", "Kellot käy" ja "Kulta rakas" olisivat olleet kivoja.

1. Yes sir, alkaa polttaa
2. Vielä jossakin kohdataan
3. Xanadu
4. Vie, vie, vie
5. Kesä ja yö
6. Tavataanko taas
7. Haloo hela Finland
8. Mua kohtele näin
9. Monta monta yötä
10. Me kaksi matkalla Tukholmaan
11. Täysikuu
12. Rajana taivas
13. Vetonaula
14. Kiitävän hetken hurma
15. Rakastua voisit aivan pikkuisen
16. Vie vain
17. Olen neitsyt

* * * * *

Anna Eriksson: Anna Eriksson

2006-07-24T04:12:00.000-07:00

Anna Erikssonin debyyttiä pidetään yhtenä suurimmista iskelmäklassikoista. Onhan levyllä todella paljon arvostettuja kappaleita, joita soi radiossa, kuten "Juliet ja Joonatan", "Sun luokses ikävä on" ja "Kesä hengittää". Tämä on siis toinen versio Annan debyytistä ja lisänä tällä ovat "Kesä hengittää" ja "Silmin sinivalkoisin". Levyllä on myös duetto Jari Sillanpään kanssa "Meidän paratiisi", joka on mielestäni yksi kamalimmista iskelmäkappaleista. Ärsyttäviä ovat myös "Kaarina ja kuu" ja "Rakkauden saari". Levyn aliarvostetuin biisi on "Kevät Ateenassa", joka on erittäin tunteellinen ja surullinen kappale.

1. Kesä hengittää
2. Juliet ja Joonatan
3. Kevätyö
4. Meidän paratiisi
5. Niin se käy
6. Sammui taivaalta tähti
7. On roolit vaihtuneet
8. Kaarina ja kuu
9. Rakkauden saari
10. Lähden lentoon
11. Sun luokses ikävä on
12. Olit minulle liian kylmä
13. Ilman sua
14. Kevät Ateenassa
15. Silmin sinivalkoisin

* * * ½

Susanna Heikki: Susanna Heikki

2006-07-24T04:10:00.000-07:00

Susanna Heikki on tangoprinsessa vuosimallia 1997 ja se kuuluu laulussa, sillä se on tosi puhdasta ja vahvaa. Jo aloituskappale "Lentosuukko" lupaa paljon levyltä, koska se kuulostaa joltain Välimeren maan biisiltä. Kuitenkin se on aivan suomalainen teos. Pidän erityisesti "lalalailailai" osuudesta ja se onkin yksi lempi-iskelmäkappaleistani. Levyllä löytyy monia muitakin hyviä esimerkkejä Susannan lauluäänen voimasta. "Tee se vielä uudestaan" ei kuitenkaan vakuuttanut. Mielestäni Mona Carita hoitaa sen paljon paremmin söpöllä lapsenomaisella äänellään.

1. Lentosuukko
2. Sateelta suojaa haimme
3. Benjamin
4. Tee se vielä uudestaan
5. Öiset sydämet
6. Amorin kaaret
7. Kipeää ja kaunista
8. Miksi vielä teeskennellään
9. Tiedän mitä tahdon
10. Rakastavaiset
11. Vain hetken verran
12. Hellemmin

* * * *

Hanna Pakarinen: Stronger

2006-07-19T04:57:00.000-07:00

Hanna Pakarisen toinen albumi on aavistuksen rokkaavampi kuin hänen esikoisensa "When I Become Me". Levyllä on paljon hyviä biisejä, mutta perustaltaan se on kuitenkaan perusrokkia, jota siis myös Kelly Clarkson on. Levyn lyriikat ovat aika lailla perussettiä, mutta kuitenkin äänestä kuulee, että Hanna on tällä levyllä ollut paljon vapautuneempi kuin ekallaan ja tämä tuntuisi olevansa hänen mieleisensä albumi.

1. Out of Tears
2. Stronger Without You
3. Wasted
4. Falling Again
5. Tears in Your Eyes
6. We Don't Speak
7. Damn You
8. Kiss of Life
9. Paralysed
10. One Way Or the Other

* * * *

Hanna Pakarinen: When I Become Me

2006-07-19T04:47:00.000-07:00

Hanna Pakarinen oli Suomen ensimmäisen Idols-kisan voittaja. Hän on valinnut englanninkielisen musiikin ja tyylinä on perusrokki. Levy alkaa yllättävästi melko rauhallisella kappaleella "When I Become Me". Kappale on mahtipontinen, mutta silti alkuun olisi sopinut paremmin joku rokkaavampi kappale, kuten "Run" tai "Fearless". Levyllä on muutamia helmiä, mutta levy jää silti melko perustavanlaiseksi rokiksi, jota myös American Idols-voittajalta, Kelly Clarksonilta, voi kuulla.

1. When I Become Me
2. Run
3. Fearless
4. How Can I Miss You
5. Ejected
6. Love's Run Over Me
7. Don't Hang Up
8. Save My Life Tonight
9. Sorry
10. Heaven
11. Superhero
12. Love Is Like a Song

* * * ½

Päivi Lepistö: Yöperhonen

2006-07-19T04:29:00.000-07:00

Päivi Lepistö on lahjakas naisrock-tähti. Hänellä on hyvä ääni ja hän on myös uskottava. Sain tämän albumin kerran kaveriltani joululahjaksi. Aloituskappale "Mä tuun mä meen" on kivan tuntuinen kappale, melko vauhdikas sellainen. Minulla tulee mieleen siitä junassa matkustaminen. Levyllä on vauhdikkaita rock-biisejä, mutta myös vähän hitaampaa materiaali kuten "Kuinka voit?" ja "Aika mittaa ystävyyttä". "Yöperhonen" menee taas liian rauhalliseksi ja se on sitä paitsi aika perinteinen kappale. Levyltä löytyy kuitenkin omaperäisiä sanoituksia ja myönnän, että suosikkini on "Laiska sunnuntai", joka on erittäin mukavan rokkaava.

1. Mä tuun mä meen
2. En kaipaa sua
3. Kuinka voit?
4. Sun täytyy tietää
5. Poissa silmistä
6. Saa sataa
7. Samaa vanhaa
8. Aika mittaa ystävyyttä
9. Laiska sunnuntai
10. Sano vain
11. Yöperhonen

* * * ½

Christine Guldbrandsen: Moments

2006-06-26T04:58:00.000-07:00

Norjalaiskaunottaren toinen albumi on melkein samantyylinen kuin esikoisalbumi. Hän laulaa korkealta yhtä hyvin kuin Sarah Brightman tai muu huippulaulaja. Hänen äänensä on loistava, tosin melodiat eivät yllä aivan esikoisalbumin tasolle. Kuitenkin hyviä biisejä löytyy, erityisesti "Because of You" on erinomainen. Tämä on ehkä aavistuksen etnisempi kuin "Surfing in the Air". Kuitenkin hieno tyylinäyte, myös "Mist" on hieno raita, siinä kun ei ole sanoja ollenkaan!

1. The Meadow
2. Alone
3. Because of You
4. From a Distance
5. Silverlight (Lascia Che lo Pianga)
6. My Angel
7. Feet on the Ground
8. Autumn Dawn
9. Mist
10. Between the Lines
11. Sommernatt ved Fjorden

* * * *

Christine: Surfing in the Air

2006-06-26T04:52:00.000-07:00

Christine Guldbrandsen on mielestäni Norjan paras laulaja aika selkeästikin. Tällä esikoisalbumilla on tosi kauniita lauluja aina avausraidasta lopetusraitaan "Dreams". Hänellä on todella kaunis ääni ja häntä voisi verrata sellaisiin suuruuksiin kuten Sarah Brightman. Tämä albumi on aika etnistä musiikillisesti. Hienoa norjalaista musiikkia. Tällä albumilla eivät loista ainoastaan singlelohkaisut "Surfing in the Air" ja "The Far End", mutta myös liikuttava "Fly Away", joka on omistettu hänen kuoleelle isälleen. Aivan pakkohankiinta niille, jotka tykkäävät kauniista naisäänistä!

1. Surfing in the Air
2. Invisible Friend
3. In Your Embrace
4. Fly Away
5. My Secret
6. The Search
7. The Far End
8. The Sign of the Ring
9. Low
10. The Pretty One
11. Dreams

* * * * ½

Eini: Sydän onnea soi

2006-06-01T07:01:00.000-07:00

Einin ura alkoi mennä alamäkeä "Lauantai-illan tyttö" -albumin myötä. Pitkän tauon jälkeen ilmestyi tämä albumi, Einin ensimmäinen 90-luvun studioalbumi. Tyyli oli erilaista kuin 80-luvulla, ehkä enemmän aikuisempaa. Levyn biisit ovat paikoittain liiankin aikuismaisia ja jopa tylsiä. Kuitenkin Eini laulaa taitavasti ja joitakin oikeasti hyviä biisejä löytyy. Toisaalta "Seinillä on korvat" menee liian pitkälle ja se onkin mielestäni Einin huonoin kappale. Levy on sinänsä ihan mukiinmenevä, mutta ei tätä usein tule soiteltua.

1. Sydän lyö
2. Nukuitko sä kulta jo?
3. Sydän onnea soi
4. Prinsessa
5. Jäin sydämees
6. Seinillä on korvat
7. Tunsin jo kaukaa
8. Tähdet syttyy
9. Sen tietää sydän
10. Lyhyt rakkaustarina
11. Uusi ote elämään
12. Äänes kuulin
13. Aika eron kyynelten

* * ½

Mona Carita: 30 suosikkia [kokoelma]

2006-05-30T09:17:00.000-07:00

Mona Carita on ollut aikoinaan iskelmätaivaan kirkkaimpia tähtiä. Tällä levyllä on samat biisit kuin aikaisemmin julkaistulla "20 suosikkia"-kokoelmalla sekä lisäksi 10 mainiota biisiä, jotka eivät tuolle kokoelmalla mahtuneet. On hyvä, että mukaan on saatu kotimaisiakin biisejä 5 kappaletta (Ai ai ai, On nuori ilta tää, Elämäni loppuun asti, Oikea mies, Satu kaunis rakkauden), eikä vain käännösbiisejä. Mona Caritalla on hieno ääni ja hänen tulkintansa ovat loistavia. Vaikka olenkin Blondie-fani, ei minua yhtään haittaa "Soita mulle"-käännösbiisi (Call Me). Sitä vastoin "Kaupungin lapset" on ainoa biisi, joista en diggaa tällä kokoelmalla, mutta se voi johtua siitä, että Kim Wilden "Kids in America" on niin loistava, että siitä ei haluaisi kuulla muita versioita. Albumille on laitettu Mona Caritan tärkeimmät biisit hienosti kasaan ja tätä kokoelmaa on ilo kuunella.

CD 1:

1. Anna, kulta anna
2. Rasputin
3. Da Doo Ron Ron
4. Tee se vielä uudestaan
5. Ai ai ai
6. Kaupungin lapset
7. Loppumaton ikävä
8. Tule juttelemaan
9. Elämä on totta
10. Helli mua hiljaa
11. Suoraan taivaalta
12. Jos mua pussaat
13. Hollywood
14. Se ikuista on
15. Tunteet

CD 2:

1. Mikä fiilis
2. Soita mulle
3. On nuori ilta tää
4. Nykyaikainen
5. Kuti kuti kultasein
6. Toisen oma
7. Gloria
8. Elämäni loppuun asti
9. Voi mikä casanova!
10. Oikea mies
11. Vastaa jo, please!
12. Satu kaunis rakkauden
13. Ring-a-ding
14. Vastarakastunut
15. Me emme laske viiteen

* * * * ½

Eini: 20 suosikkia YES SIR, ALKAA POLTTAA [kokoelma]

2006-05-30T09:00:00.000-07:00

Tämä kokoelma sisältää kappaleita Einin seitsemältä ensimmäiseltä albumilta. Äkkiseltään näyttää, että oikeita biisejä on otettu, mutta tarkemmin katsottuna se näyttää vähän hutaistulta, mm. albumi "Lauantai-illan tyttö" ei ollut mikään suuri hittilevy, mutta siitä on otettu biisejä peräti 5 kappaletta. Lisäksi levyltä puuttuvat suuret hitit "Haloo hela Finland", "Vie vie vie", "Mua kohtele näin" ja "Rakkauden satu". Kaiken kaikkiaan levystä jää jopa paha olo, koska ihmeellisiä valintoja on niin paljon, myös "Kauempaa ja kauempaa" ja "Avaruuslaiva 109" luetaan niihin. Kuitenkin Eini omaa laulamisen taidon hyvin, eikä mikään biisi suorastaa kamala ole. On ainakin osattu ottaa "Yes sir alkaa polttaa", "Vielä jossakin kohdataan", "Xanadu", "Vetonaula" ja "Olen neitsyt", jotka ovat tärkeitä biisejä.

1. Yes sir alkaa polttaa
2. Vie vain
3. Vielä jossain kohdataan
4. Täysikuu
5. Rakastua voisit aivan pikkuisen
6. Kauempaa ja kauempaa
7. Vetonaula
8. Avaruuslaiva 109
9. Rajana taivas
10. Haaveissain
11. Xanadu
12. Elämäni mies
13. Kulta rakas
14. Monta monta yötä
15. Olen neitsyt
16. Hyväile, hyväile vaan
17. Lauantai-illan tyttö
18. Yksin oon mä vain
19. Kylmät huulet
20. Sua liikaa rakastan

* * * *

DadsHello: Kun unesta tulee totta

2006-05-30T08:53:00.000-07:00

DadsHello on hienoa soulia soittava yhtye ja tämä on heidän ensimmäinen pitkäsoittonsa. Levy on pääasiassa rauhallista hengellistä musikkia, juuri sopivaa kun haluaa rauhoittua Jumalan edessä. Tällä levyllä ei yhtään huonoa biisiä ole ja albumi avautuikin minulle vasta aika myöhään, olin nimittäin jo melkein luovuttanut tämän albumin kohdalla kunnes se viime joulun aikoina avautui. Levyn solistilla, Mirkka Liimatalla, on hieno ja juuri sopiva soulille sopiva ääni, ei liian kimeä tai matala. Levy on kokonaisuudessaan rentouttava ja sitä tulee ainakin minun kohdallani kuunneltua usein.

1. Käsikirjoitus
2. Kun unesta tulee totta
3. Onnen sain
4. Isä vie minut ulos
5. Viisaus kutsuu (Snl.8)
6. Kuinka tahtoisitkaan
7. Leipää pirulle
8. Voisitko kantaa
9. Ilman sun rakkauttasi
10. Ihminen

* * * * ½

The Rain: Tie 316

2006-05-30T08:45:00.000-07:00

The Rainin toinen albumi alkaa varsin hyvin, ensimmäiset 5 biisiä ovat kaikki meneviä ja myös sanoitukset ovat priimatavaraa. Sen jälkeen "Enkelikuilu" ja "Malja" - biisit joista en hirveästi tykkää. "Tie 316" on muuten hyvä, mutta lyriikat ovat melko kummalliset"Mun sieluni taitaa olla kuin yliajettu koira". Mitä ihmettä? Eikö asiaa voisi ilmaista järkevämmin? "Luovutusvoitto" on sinänsä nerokas kappale nimeään myöten. On hyvin mukavaa ajatella, että Jumala ei luovuttanut, vaan luovutti voiton meille. "Sanaton" on taas tosi tylsä biisi. "Kolmas aamu" on biisi kristuksen ylösnousemuksesta - siihen mihin kristillinen usko perustuu ristillä kuolemisen lisäksi.

1. Ylös
2. Lupaus
3. Viha
4. Tulta
5. Haudattu kunnia
6. Enkelikuilu
7. Malja
8. Tie 316
9. Luovutusvoitto
10. Sanaton
11. Kolmas aamu

* * * *

The Rain: Ellipsis

2006-05-30T08:37:00.000-07:00

The Rainin kolmas pitkäsoitto ei aluksi tuntunut avautuvan, mutta kun sitä kuuntelin muutaman kerran, alkoi monet biisesitä tuntumaan hyvältä. Tässä ei edelliseen albumeihin verrattuna ole paljon sellaisa mieleen jääviä, erinomaisia biisejä, mutta sitä vastoin levy on tasaisen hyvä. Ainoat heikohkot lenkit ovat mielestäni "Jäänmurtaja" ja "Muukalainen". Levyn avausraita "Hulluutta" jää vähän epäselväksi lyriikoiden osalta. Mitä tarkoittaa "Kaikki huutaa voouou..."? Lyriikat ovat monelta osin aika perinteisiä, mutta pidin kyllä lopetusbiisin lyriikoista. Raskasta rokkia jälleen on levyllä, pitäisi mennä niille, jotka tykkäävät kahdesta ensimmäisestä albumista, mutta kuunnelkaahan tätä muutaman kerran ennen kuin tuomitsette.

1. Hulluutta
2. Unelmat ja haavat
3. Kasvot
4. Lennän
5. Puutarha
6. Katso mua
7. Jäänmurtaja
8. Sankarit ja prinsessat
9. Muukalainen
10. Samalla mitalla
11. Ellipsis

* * * ½

The Rain: Kiitos ja anteeksi

2006-05-30T08:29:00.000-07:00

The Rain on tällä hetkellä yksi arvostetuimmista hengellisistä rock-bändeistä eikä syyttä. He ovat tehneet jo pitkää hyvää musiikkia, tosin vasta vuonna 1999 julkaistiin ensimmäinen pitkäsoitto "Kiitos ja anteeksi". Tällä levyllä on Terapian tapaan erikoisia lyriikoita. Ihan Terapian tasolle he eivät sanoituksissa yllä, mutta melodioissa voisin sanoa jopa voittavan Terapian. Levystä tulee loppujen lopuksi hyvä fiilis, koska armosta puhutaan tai siihen viitataan monessa biisisstä. Tämän levyn sanoma on kiistatta se, että Jeesukseen uskomalla saa armon, joka on täysin ilmainen. Levyn ainoat heikohkot biisit ovat "Talvi" ja "Pian sataa taas". Eivät ne toki huonoja ole, mutta eivät oikein ole samaa tasoa kuin "Tuuli kulkee", lähelläkään. "Tuuli kulkee" on edelleenkin heidän tunnetuin kappaleensa. "Sun salaisissa haaveissa - joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu..." - kaunista! Myös parisuhdetta käsitellään biisissä "Hiljenee", mutta siinäkin Jumala-näkökulmasta.

1. Sokea
2. Merkinkantaja
3. Kuvitelmia
4. Tuuli kulkee
5. Hän kyllä tietää
6. Sotilas
7. Hiljenee
8. Talvi
9. Kiitos
10. Anteeksi
11. Pian sataa taas

* * * *

Outi Terho: Muukalaisuuden maja

2006-05-30T08:01:00.000-07:00

Outi Terho on aikanaan ollut gospelmaailmamme hienoimpia laulajia ja on sitä toki vieläkin. Tällä albumilla hän laulaa todella hienosti hienoja biisejä hengellisistä asioista. Musiikkityylinä on folk, mutta kyllä se tavallisesta pop-musiikista tykkäävälle pitäisi mennä. Avausraita on hienoa mietintää siitä, että millainen on Jumalan lapsi? Toinen raita on levyn kiistatta hienoin biisi. Siinä lauletaan samoja lauseita, mutta kuitenkaan kyseessä ei ole monotoninen biisi, vaan päinvastoin levyn elävin biisi. Mukana on myös hieno "Maritalle", joka on rento biisi, samoiten "Vuorilta tulit". Kokonaisuuten levy on helmi, joka kuuluu jokaiselle hengellisestä musiikista kiinnostuneelle.

1. Viiri
2. Ihminen maan
3. Muukalaisuuden maja
4. Mitä on armo
5. Maritalle
6. Tuhannen toiveen maailma
7. Puhalsin tuhkaan
8. Kaikesta huolimatta
9. Rakenna silta
10. Vuorilta tulit

* * * *

Tuomari Nurmio: Tuhannen kapakan lauluja [kokoelma]

2006-05-30T07:40:00.000-07:00

Tuomari Nurmio on kiistatta yksi suomirokin kuninkaista. Hänen suurimmat hittinsä ovat "Valo yössä", "Tonnin stiflat" ja "Ramona". Hänen alkupään tuotantonsa on erittäin arvostettuja kriitikoiden puolesta. Mm. Soundin (musiikkilehti) äänestyksessä hänen 4 ensimmäistä albumia (Kohdusta hautaan, Maailmanpyörä palaa!, Punainen planeetta, Lasten mehuhetki) sijoittuvat kaikki 20 parhaan joukkoon. Hänen tyylinsä on huvittavalla tavalla tehtyä totista totta eli totuus on ilmaistu huvittavalla tavalla. Tuomari Nurmio on vakavasti otettava artisti, mutta hänen sanoituksiinsa ei kannata eikä pidä suhtautua jäykän vakavasti. Tälle albumille on otettu hänen kaikilta albumeilrtaan biisejä sopivasti, itse asiassa joitain jäin kaipaamaan, kuten "Viiniä! Malja marttyyreille", "Kiinalaiset kastesanat", "Hullu puutarhuri" ja "Katuvaisten laulu". Tosin on mahdotonta saada kaikkia hänen loistavia biisejään kahdelle levylle, myös "Valo yössä twist" olisi ollut hyvä saada, sen sijaan kun laitettiin ärsyttävä nykyajan versio viimeiseksi kappaleeksi.

CD 1:
1. Valo yössä
2. Kurjuuden kuningas
3. Hän on täällä tänään
4. Älä itke Iines
5. Kurja matkamies maan
6. Oi mutsi mutsi
7. Aavaa preeriaa
8. Maailmanpyörä palaa
9. Sunnuntaina
10. Oi mahtava totemi
11. Lapsikuninkaan käskyt
12. Liputtomat laivat
13. Rion satamassa
14. Paha tyttö
15. Kylmää ja kuumaa
16. Lasten mehuhetki
17. Kaalimaan kansa
18. Siionin tyttäret
19. On aika soittaa sinfonia
20. Punainen planeetta
21. Ramona
22. Siihen loppui satumaa
23. Tonnin stiflat

CD 2:
1. Laaksossa
2. Laulu no 99
3. Ikuisesti minun
4. Hurja poika
5. Rannanjärvi elää
6. Kova luu
7. Auringon lapsonen (2000)
8. Kolmannen Linjan Mona Lisa
9. Kahleet
10. Rypistynyt Profeetta
11. Arabian kuu
12. Vinoja sanoja
13. Usvaa putkeen
14. Manala
15. Hyvästi kotimaa (2003)
16. Paavi Roskapankissa
17. Bum!Bum!Bum!
18. Huda huda (1992)
19. Dumari
20. Valo yössä (1992)

* * * * ½